Lounaaksi härkäpapukeittoa ja hamppunäkkäriä härkäpapulevitteellä? Jälkiruoaksi kvinoarahkaa? Kotimaisista erikoiskasveista on mahdollista valmistaa mitä monipuolisimpia ateriakokonaisuuksia. Kysyimme Kevätmessuilla Helsingin Messukeskuksessa kuluttajilta, mitä mieltä he ovat näistä, ei ehkä niin tutuista raaka-aineista valmistetuista antimista ja millaisia mielikuvia heillä ylipäätään on erikoiskasveihin liittyen.
Kattilat kilisivät ja puhe kävi vilkkaana, kun Maa- ja Kotitalousnaiset valmistivat kuin tv-kokit konsanaan kokonaisen aterian erikoiskasveista valmistettuja ruokia messuvieraiden maisteltaviksi Kevätmessujen näytöskeittiössä. Maisteltavana oli härkäpapukeittoa, hamppunäkkäriä sekä härkäpapulevitettä ja jälkiruokana kvinoarahkaa.
Erikoiskasveista valmistetut antimet herättivät runsaasti uteliaisuutta ja maistelijoita riitti jonoksi asti. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 126. Vastaajista enemmistönä olivat eläkeikäiset, sekaravintoa syövät naiset.
Halusimme selvittää kyselyn avulla, millaisen vastaanoton hieman tuntemattomammista raaka-aineista valmistetut ruoat saavat, herättävätkö ne kiinnostusta kokeilla valmistusta kotikeittiössä ja millaisia kokemuksia ihmisillä on joko niiden viljelystä tai käytöstä omassa keittiössä. Kysyimme myös suoraan, miltä ruoka näytti ja maistui.
Erityisesti kvinoarahka sai kiitettävät arvosanat sekä ulkonäöstä että mausta ja runsas 85 % oli halukas kokeilemaan sen valmistusta myös kotikeittiössä. Kvinoarahka koettiin hyväksi vaihtoehdoksi appelsiinirahkalle, ja sitä voi varioida halutessaan muilla hedelmillä tai marjoilla.
Hamppunäkkärin rapsakkuutta pidettiin houkuttelevana, joskin sen päälle laitettu levite sai arvioita puolesta ja vastaan, osittain valkosipulin määrään liittyen. Hamppunäkkärin valmistuksen helppous yllätti maistelijat, sillä käytännössä valmistus edellyttää vain ainesosien sekoitusta, levittämistä pellille ja paistamista. Mausteinen härkäpapukeitto koettiin hyvänä vaihtoehtona vaikka kesäkeitolle.
Erikoiskasvi-osastolla vierailleet kuluttajat ennustivat erikoiskasveille suosion kasvua tulevaisuudessa. Monet totesivat niiden tuovan hyvää vaihtelua omaan, totuttuun ruokavalioon ja lisäksi niiden avulla voi saada maukkaan, kotimaisen vaihtoehdon ulkomaisen tuotteen tilalle. Erikoiskasveista valmistettuja ruokia pidettiin terveellisenä vaihteluna sekä hyvänä lihankorvikkeena ja niiden todettiin sopivan myös moneen erikoisruokavalioon. Kuluttajien vastausten mukaan niitä käytetään tällä hetkellä ruoanlaitossa vähintään kerran kuukaudessa. Omien kokeilujen helpottamiseksi messukävijät saivat testattavana olleiden ruokien reseptit mukaan.
Erikoiskasvien viljely osoittautui monille vastaajille tutuksi, joskin harrastuksenomaiseksi puuhaksi. Tutuimpia kasveja olivat herne, härkäpapu ja auringonkukka. Vastaajien viljelykokemusten perusteella kasvatuksen riesana saattoivat aika ajoin olla kuitenkin kesän kuivuus, kylmyys tai kosteus.
Tulemme testaamaan hankkeen kuluessa eri puolilla Suomea erilaisista erikoiskasveista valmistettuja ruokia, välipaloja, keksejä jne. Selvitämme, minkälaisista tuotteista kuluttajat olisivat erityisen kiinnostuneita ja mikä olisi se käyttöyhteys, johon tuote erityisen hyvin heidän mielestään sopisi ja miten viljely ja tuotanto siihen voisi vastata.