Turve, tiede ja tulevaisuus -webinaarisarja 27.1. / 4.2. / 10.2.2022

Tervetuloa mukaan Turve, tiede ja tulevaisuus -webinaareihin tammi–helmikuussa! Kolmiosaisessa webinaarisarjassa Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijat vastaavat ajankohtaisiin kysymyksiin turpeen ja turvemaiden käytön tulevaisuudesta. Tapahtumasarja keskittyy turvepeltoihin, suometsiin ja turvetta korvaaviin tuotteisiin ympäristön, talouden ja uusien ratkaisujen näkökulmista. SOMPA-hankkeesta mukana webinaareissa ovat Hanna Kekkonen, Kristiina Lång ja Heikki Lehtonen (27.1.), sekä Sakari Sarkkola ja Raisa Mäkipää (4.2.). Mitä tehdä turvepelloille? 27.1.2022 klo 9-10.15 Millaisia ovat turvepeltojen päästöt? Mikä on erilaisten toimenpiteiden ekologinen ja …

SOMPAn ja Metsäteollisuus ry:n tapaaminen

SOMPA-tutkijat tapasivat Metsäteollisuus ry:n edustajia ja esittelivät hankkeen tähänastisia tuloksia 20.5.2021. ILMAVA hanke – ojitetut suometsät Taimettuminen jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa turvemaalla – SuoErika-kokeiden inventointituloksia Jatkuvapeitteisen kasvatuksen kannattavuus turvemailla

Ojitettujen soiden kestävä käyttö -sivustolta tietopohjaa keskusteluihin

Ojitettujen soiden kestävä käyttö -hankkeessa on koottu tutkittua tietoa maa- ja metsätaloutta ja turpeennostoa varten ojitettujen soiden vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesistöihin. Tarjolla on tietoa seuraavista kokonaisuuksista Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesistöihin – yhteenveto Soiden käyttö Suomessa Hydrologia – suon synnyn ja kehityksen ohjaaja Soiden kasvillisuus Suoluontotyyppien uhanalaisuus Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus Ojituksen vaikutus maaperän kasvihuonekaasupäästöihin Metsäojitetun suon ilmastovaikutukset Ojittamattomien ja ojitettujen soiden vesistökuormitus Metsäojitettujen soiden vesistökuormitus …

Raportti: maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä on suuret päästövähennysmahdollisuudet – SOMPA-hankkeen tutkijat mukana

Arvio maa- ja metsätalouden päästövähennysmahdollisuuksista sekä suositukset kokoava policy brief on julkaistu. Myös SOMPA-hankkeen tutkijat olivat mukana selvitystyössä. Potentiaalisesti suurimmat päästövähennykset voidaan saavuttaa muuttamalla turvemaapeltojen viljelykäytäntöjä ja jatkamalla runsasravinteisissa ojitetuissa turvemaametsissä metsänkasvatusta avohakkuiden sijaan harvennuksin ja ilman kunnostusojituksia. Ilmastotoimenpiteiden vauhdittamiseksi tarvitaan muutoksia maa- ja metsätalouden tukiin ja informaatio-ohjaukseen sekä investointeja päästöjä vähentäviin ja nieluja lisääviin toimenpiteisiin. Raportti: Lehtonen ym 2021. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 7/2021. Luonnonvarakeskus. …

Ilmastotoimet turvemaametsissä helpottavat Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista

Suomessa ojitetut turvemaametsät ja turvepellot tuottavat yhteensä yli 14 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain. Määrä on suurempi kuin kotimaan liikenteen aiheuttamat päästöt. Turvemaiden päästöjen vähentäminen on erittäin tärkeää Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on yksi keino hillitä turvemaan päästöjä. Suomi ei voi saavuttaa hiilineutraaliutta ilman hiilinieluja Ilmastopäästöt pitäisi Suomessa vähentää vuoteen 2035 ja koko EU:ssa vuoteen 2050 mennessä niin pieniksi, että jäljellä olevat päästöt sitoutuvat hiilinieluihin. Suomen ilmastopäästöjen määrä oli …

SOMPA-hankkeen policy brief: Maatalouden tukijärjestelmää kehitettävä tukemaan viljeltyjen turvemaiden ilmastokestävää käyttöä

Erityisen tehokkaita keinoja vähentää viljeltyjen turvemaiden ilmastopäästöjä ovat pohjaveden pinnan nostaminen ja kosteikkoviljely. Nykyinen maatalouden tukijärjestelmä ei kuitenkaan kannusta näiden käyttöönottoon. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat tarkastelleet keinoja vähentää turvepeltojen ilmastopäästöjä sekä ohjauskeinoja, joiden avulla voidaan tukea näiden käyttöönottoa. Viljelijöiden tulojen ei pitäisi vähentyä, jos he aktiivisesti hoitavat turvemaita ilmastopäästöjä vähentävinä kosteikkoina. Tutkijat esittävät seuraavia muutoksia nykyiseen tukijärjestelmään tukemaan kosteikkoviljelyä ja ilmastoviisasta turvemaiden viljelyä: Kosteikkoviljelykäytössä oleville turvemaille taataan maatalousmaan status ja …

Diplomityö paikkatietopohjaisesta menetelmästä – soveltuuko turvepelto vettämiseen tai kosteikkoviljelyyn?

Alina Oksala kehitti diplomi-työssään paikkatietopohjaista menetelmää, jolla voidaan tunnistaa turvepeltoja, jotka soveltuisivat vettämiseen tai kosteikkoviljelyyn. Sompa-hankkeen yhteydessä toteutetussa työssä laskettiin hydrologisia indeksejä, ja niiden perusteella pääteltiin millä alueilla pohjavedenpintaa nostamalla voitaisiin vähentää turvepellon khk-päästöjä. Yli puolet viljelymaiden kasvihuonekaasupäästöistä muodostuu turvepeltojen hapettuneesta pintakerroksesta, vaikka vain 10 prosenttia Suomen viljelymaista on orgaanisella maaperällä. Yksi tehokas keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kuivatuilta viljelymailta on nostaa pohjaveden pintaa, mikä tekee maan turvekerroksesta vettyneen. Näin turvemaa muuttuu …

Blog: Future of peatland forestry in Scotland

Peatlands are very important for Scotland since they may cover, dependent on the definition and data source, up to 30% of the total land area, mostly occurring in the north and the country´s west. The Flow Country is the UK’s most extensive peatland region with over 400,000 ha of peat and wetland, of which around 67,000 ha is afforested. Afforestation of peatlands in Scotland started already in the 18th century …

Viljelijä ja metsänomistaja – tule kertomaan SOMPA-työpajoihin, millaisiin ilmastotoimiin olisit valmis ja millaisilla ehdoilla

Oulussa marraskuussa järjestettäviin työpajoihin kutsutaan mukaan sekä viljelijöitä, metsäomistajia että neuvojia keskustelemaan siitä, miten turvemaat saataisiin vähäpäästöisiksi. Tilaisuudet järjestää Sompa-tutkimushanke yhteistyössä PTT:n TURVA-hankkeen kanssa. Ensimmäisessä työpajassa 19.11. klo 10–14 metsänomistajia kutsutaan keskustelemaan suometsien ilmastokestävän hoidon kannattavuudesta metsänomistajan näkökulmasta. Ohjelmassa esitellään kustannuslaskelmia ja pohditaan tulevaisuuden taloudellisia kannustimia. Millä perusteella metsänomistaja päättää metsiensä käytöstä? Toisessa työpajassa 20.11. klo 10–14 keskustellaan viljelijän näkökulmasta turvepeltojen ilmastoviisaiden viljelymenetelmien kannattavuudesta. Ohjelmassa esitellään kustannuslaskelmia ja pohditaan tulevaisuuden …

SOMPA:n tutkijat mukana IPCC-työssä – raportin tulokset haastavat kehittämään ilmastoviisaita ratkaisuja maa- ja metsätalouteen

Ilmastopaneeli IPCC:n Climate Change and Land -raportin mukaan ennennäkemättömän nopeasti lisääntynyt maankäyttö on kiihdyttänyt osaltaan ilmaston lämpenemistä, aavikoitumista ja maaperän köyhtymistä viime vuosikymmeninä. Raportin mukaan maapallon lämpenemisen pysäyttäminen alle 1,5 asteeseen vaatii kaikilta sektoreilta toimenpiteitä. Maankäyttösektorin tulee alentaa päästöjä nopeasti ja lisätä hiilidioksidia ilmasta poistavia hiilinieluja. Metsien puusto, muu kasvillisuus ja maaperä sitovat itseensä noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä ja hillitsevät näin ilmastonmuutosta. Toisaalta maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö …