Ilmastopaneeli IPCC:n Climate Change and Land -raportin mukaan ennennäkemättömän nopeasti lisääntynyt maankäyttö on kiihdyttänyt osaltaan ilmaston lämpenemistä, aavikoitumista ja maaperän köyhtymistä viime vuosikymmeninä. Raportin mukaan maapallon lämpenemisen pysäyttäminen alle 1,5 asteeseen vaatii kaikilta sektoreilta toimenpiteitä. Maankäyttösektorin tulee alentaa päästöjä nopeasti ja lisätä hiilidioksidia ilmasta poistavia hiilinieluja.

Metsien puusto, muu kasvillisuus ja maaperä sitovat itseensä noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä ja hillitsevät näin ilmastonmuutosta. Toisaalta maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö aiheuttavat laskelmien mukaan reilun viidenneksen (23%) kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä.

– Ihmisen toiminta vaikuttaa tällä hetkellä jo yli 70 prosenttiin maailmanlaajuisesta jäättömästä maa-alasta. Jos päästöjä ei saada vähennettyä kaikilla sektoreilla erittäin nopeasti, joudutaan turvautumaan maankäyttöintensiivisiin ratkaisuihin, joilla voi olla merkittäviä kielteisiä sivuvaikutuksia esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Anna Repo toteaa.

Raportti toteaa, että kestäviä ratkaisuja on rakennettava paikallisten toimijoiden kanssa, hyvää hallintoa ja ilmastokestäviä ohjauskeinoja kehittäen. Eri puolilla maapalloa toteutetaan jo monia kestäviä toimia, mutta ne täytyy saada laajempaan käyttöön.

– Raportti listaa hillinnän toimia kolmella tasolla. Näitä ovat suorat tekniset toimet, kuten viljelykäytäntöjen tai metsänhoidon muutokset, vaikuttaminen arvoketjuihin eli esimerkiksi siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon sekä riskien hallinta, kuten varoitusjärjestelmät tai kuivuutta paremmin kestäviin viljelykasveihin siirtyminen. Viisaat toimet riippuvat siitä, missä päin maailmaa niitä toteutetaan”, Anna Repo kertoo.

SOMPA tutkii ilmastoviisaita viljely- ja metsänhoitomenetelmiä

Maankäyttösektorilla on Suomessakin paljon mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. SOMPA-hankkeessa kehitetään viljelymenetelmiä, joilla voidaan vähentää turvepeltojen päästöjä, jotka ovat nykyisin suuremmat kuin henkilöautoilun päästöt Suomessa. Lisäksi testataan, voiko turvemaametsän jatkuvapeitteinen kasvatus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

– Maankäyttösektorin ilmastotoimien toteuttamista hidastaa tutkimustiedon ja vähäisen kokemuksen lisäksi vallitsevat kannustejärjestelmät jotka tukevat päästöjä aiheuttavan toiminnan jatkamista, pohtii tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Lukesta.

Ilmastoviisaat turvemaiden viljelymenetelmät joko hidastavat tai ehkäisevät turpeen hajoamista. Luken tutkija Hanna Kekkosen mukaan hidastavia toimia voidaan kohdentaa niille pelloille, jotka ovat tuotantotasoltaan intensiivisiä ja jotka on tarkoitus säilyttää aktiivisessa käytössä vielä vuosia. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi jatkuva kasvipeitteisyys, suorakylvö tai kevennetty muokkaus.

Ehkäisevät toimet ovat vastaavasti sellaisia joilla turvemassaa pyritään pitämään vedenpinnan alapuolella hajotuksen ehkäisemiseksi.

– Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi pohjaveden pinnan nosto, heikkotuottoisten lohkojen ennallistaminen tai kosteikkoviljely. Jo viljelyssä olevien turvemaiden lisäksi uusien turvemaiden raivaamista viljelymaaksi tulisi välttää, painottaa Kekkonen.