Mikrobilääkkeiden kulutus tuotantoeläimillä
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on seurannut eläinten mikrobilääkkeiden myyntiä Suomessa lääketukkujen toimittamien tietojen perusteella vuodesta 1995 lähtien. Fimea julkaisee tiedot vuosittain lääkeaineryhmittäin painoyksikköinä (kg vaikuttavaa ainetta). Myyntimäärien ilmoittaminen painoyksikköinä ei kuitenkaan huomioi muutoksia eläinten määrässä.
Tuotantoeläinten määrään suhteutettua tietoa mikrobilääkkeiden kulutuksesta on toistaiseksi saatavissa lähinnä Euroopasta. Vuodesta 2010 julkaistujen eurooppalaisten kulutuslukuraporttien mukaan mikrobilääkkeiden myynti tuotantoeläimille on Suomessa erittäin maltillista. Kokonaiskulutuksen ero ääripäiden välillä on jopa satakertainen. Ihmisten lääkinnässä kriittisen tärkeiden mikrobilääkkeiden osuus on Suomessa vähäinen.
Tuotantoeläinten määrään suhteutettu mikrobilääkkeiden kokonaismyynti sekä ihmisten lääkinnässä kriittisen tärkeiden mikrobilääkkeiden myynti 31 EU/EEA maassa vuonna 2022 (mg/PCU, milligrammaa vaikuttavaa ainetta populaatiokorjausyksikköä kohti)1
| 31 maan tulosten vaihteluväli | Suomi | |
| Kokonaiskulutus | 2,1 – 254,7 | 14,9 |
| 3. ja 4. polven kefalosporiinit2 | 0 – 0,5 | <0,01 |
| Fluorokinolonit3 | 0 – 12,6 | 0,1 |
| Makrolidit4 | 0 – 28,8 | 0,2 |
| Polymyksiinit5 | 0 – 10,2 | Ei ole koskaan käytetty tuotantoeläimille Suomessa |
1 mg/PCU on tekninen yksikkö. Se kuvaa tärkeimpien tuotantoeläinten määrään suhteutettua mikrobilääkkeiden kulutusta. Eri eläinlajien lääkintätarve vaihtelee huomattavasti, joten tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida tuotantoeläinten erilainen jakauma eri maissa. 2 Kefalosporiinit, Thirteenth ESVAC report, sivu 27. 3 Fluorokinolonit, Thirteenth ESVAC report, sivu 27. 4 Makrolidit, Thirteenth ESVAC report, sivu 27. 5 Polymyksiinit, Thirteenth ESVAC report, sivu 27. Lähteet: (1) European Medicines Agency, European Surveillance of Veterinary Antimicrobial Consumption, 2022. Sales of veterinary antimicrobial agents in 31 European countries in 2022. (EMA/795956/2022), Thirteenth ESVAC report, 2023. Linkki raporttiin (2) Ihmisen lääkinnässä kriittisen tärkeät mikrobilääkkeet, Critically important Antimicrobials for Human Medicine 6th revision 2018, World Health Organisation, 2019. Linkki raporttiin
Tuotantoeläinten määrään suhteutettu mikrobilääkkeiden kokonaismyynti 31 EU/EEA maassa vuonna 2022 (mg/PCU, milligrammaa vaikuttavaa ainetta populaatiokorjausyksikköä kohti).
Huom.: Tuotantoeläinten erilainen populaatio eri maissa tulee huomioida tuloksia tarkasteltaessa, eivätkä eri maiden tulokset ole sellaisenaan vertailukelpoisia.
Yhdellä lääkevalmisteella voi olla monta kohde-eläinlajia, joten myyntitietojen avulla ei voi erotella eläinlajikohtaista käyttöä. Eläinlajikohtaisen tiedon avulla olisi mahdollista selvittää, mille eläinlajeille mikrobilääkkeitä joudutaan käyttämään eniten sekä kuinka suuri osuus eläimistä lääkitään. Tällä hetkellä (2018) on saatavilla ainoastaan elinkeinon julkaisemaa tietoa mikrobilääkkeiden käytöstä lihasiipikarjalle. Sen mukaan Suomessa ei ole tarvinnut lääkitä tuotantopolven broilereita mikrobilääkkeillä vuoden 2009 jälkeen.
Vaikka eläinlajikohtaisia tietoja ei nykytilastoinnilla voi selvittää, niin lääkemuodon perusteella voidaan erotella annetaanko lääkkeet eläinyksilöille vai -ryhmille. Suomessa suositaan yksilölääkintää, kun Euroopan yhteistuloksissa valtaosa mikrobilääkkeistä annettiin eläinryhmille rehun tai juomaveden mukana. Vuonna 2016 injektiovalmisteiden ja muiden yksilölääkintään käytettävien lääkemuotojen osuus Suomessa oli 60 %. Sen sijaan Euroopassa 90 % tuotantoeläinten mikrobilääkkeistä annettiin eläinryhmille.
Mikrobilääkkeiden käyttö eläimille on ollut meillä tiukasti säädeltyä vuosikymmenten ajan. Suomessa mikrobilääkkeet ovat reseptilääkkeitä, eikä eläinlääkäri saa ottaa voittoa luovuttamastaan lääkkeestä. Suomessa luovuttiin vapaaehtoisesti mikrobilääkkeiden kasvunedistäjäkäytöstä pian Ruotsin jälkeen vuonna 1996. EU:ssa mikrobilääkkeiden käyttö kasvunedistäjinä kiellettiin vaiheittain alkaen 1990-luvun lopusta ja päättyen täydelliseen kieltoon vuonna 2006. Yhdysvalloissa siirtymäjakso kasvunedistäjäkäytön lopettamiseksi on vasta meneillään. Maailman eläintautijärjestö OIE:n mukaan mikrobilääkkeiden kasvunedistäjäkäyttö oli vuonna 2015 sallittua 26 %:ssa kyselyyn vastanneista maista. Matalan vastausprosentin takia tulosta voidaan pitää vain suuntaa antavana.
Suomessa on panostettu eläinten hallitun mikrobilääkekäytön ohjaukseen. Ensimmäiset käyttösuositukset eläinlajikohtaisesta mikrobilääkkeiden käytöstä annettiin vuonna 1996 ja ne olivat kansainvälisesti aikaansa edellä. Suositukset on päivitetty kolmesti, vuosina 2003, 2009 ja 2016. Merkittävä oli myös linjaus tiettyjen ihmisen lääkinnässä kriittisen tärkeiden mikrobilääkkeiden käytön kieltämisestä ja rajoittamisesta eläimille vuonna 1999. Vuodesta 2014 lähtien myös muiden mikrobilääkkeiden käytöstä eläimille on säädetty lainsäädännössä. Käyttäessään mikrobilääkkeitä eläinlääkärin on varmistuttava kliinisestä tai mikrobiologisesta diagnoosista, erityisesti toistuvissa tapauksissa tai lääkittäessä eläinryhmiä. Uudet säädökset myös kieltävät mikrobilääkkeiden käytön ennaltaehkäisevästi ilman eläinlääketieteellistä perustetta.
Vahva säädöspohja ja määrätietoinen ohjeistus sekä panostaminen tuotantoeläinten terveydenhuoltoon ja eläinten tartuntatautien ehkäisyyn ovat siis tuottaneet tulosta. Mikrobilääkkeiden käyttö tuotantoeläimille on Suomessa kansainvälisesti katsottuna erittäin maltillista.
Kirjoitus perustuu luentoyhteenvetoon ’Eläinten mikrobilääkkeiden kulutus Suomessa ja maailmalla’ (K. Kivilahti-Mäntylä), Eläinlääkäripäivät Luentokokoelma 2016.
Linkit
Mikrobilääkkeiden kulutus eläimillä (Fimea)
Eläinten mikrobilääkehoidon periaatteet (Ruokavirasto)
European Surveillance of Veterinary Antimicrobial Consumption (ESVAC)
Antibioottien käyttötarve Suomessa (ETT)
Mikrobilääkkeiden vastuullinen käyttö (ETT)
Tietokanta
Tuotantoeläinten määrään suhteutettu mikrobilääkkeiden kokonaismyynti maittain
Yläreunan kuva: Pixabay