Ulkomaanmatkailijoita varoitellaan usein salmonellasta, eikä syyttä. Se on yleisimpiä ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereita maailmassa ja sitä esiintyy edelleen kohtalaisesti elintarvikeketjussa myös Euroopassa – Suomea, Ruotsia ja Norjaa lukuun ottamatta. Suomalaisilta tuotantoeläintiloilta on todettu salmonellaa ainoastaan yksittäistapauksia 2010-luvulla, ja vähittäismyynnin kotimaisista lihatuotteista ei lainkaan viimeisimmissä tutkimuksissa 2000 – 2004. Sen sijaan esimerkiksi Italiassa salmonellan esiintyvyys siipikarjaparvissa oli lähes 10 % vuonna 2015.
Suurimmassa osassa salmonellooseista on välittäjäelintarvikkeena kananmuna tai riittämättömästi kuumennettu kana tai liha. Liharuokia valmistettaessa ja syödessä tartunnan voi välttää huolehtimalla käsittelyhygieniasta sekä nauttimalla fileensä läpikypsänä. Raa’at kananmunat sen sijaan ovat ongelmallisia, sillä osa salmonellatyypeistä voi majailla munan sisällä, eikä kaikille niitä sisältäville ruoille ole tehty bakteerin tuhoavaa kuumennuskäsittelyä. Matkalla nautitusta majoneesileivästä tai pasta carbonarasta voikin olla seurauksena ikävä suolistotulehdus.
Salmonelloosista aiheutuvat haitat eivät kuitenkaan välttämättä jää pelkkiin vatsanväänteisiin. Osalle sairastuneista kehittyy jälkitautina reaktiivinen niveltulehdus. Lisäksi uusimpien tutkimustulosten mukaan osa ruokamyrkytyksiä aiheuttavista salmonellatyypeistä vaikuttaisi tuottavan samaa solumyrkkyä kuin lavantautia aiheuttava salmonella. Myrkyn havaittiin vaurioittavan ihmissolujen DNA:ta, mistä voi seurata vielä paljon pitkäaikaisempia terveyshaittoja kuin on aiemmin luultu.
Pahimmillaan salmonelloosi voi koitua kuolemaksi potilaille, joiden vastustuskyky on jo valmiiksi alentunut. WHO:n arvion mukaan salmonella aiheuttaakin eniten kuolemia kaikista ruokamyrkytysten aiheuttajista, maailmanlaajuisesti 59 000 kuolemantapausta vuosittain.
Maailmalla salmonella ei siis ole lainkaan yhdentekevä taudinaiheuttaja.
Terveyshaittojen lisäksi on kyse isoista rahoista. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on arvioinut salmonellan aiheuttavan kolmen miljardin euron vuosittaiset kustannukset EU:n alueella. Vertailun vuoksi, viime aikoina paljon otsikoissa olleen antibioottiresistenssin kustannukset ovat tällä hetkellä EU:ssa vain puolet tästä. Resistenssin kohdalla tilanne on tosin kehittymässä paljon huolestuttavampaan suuntaan kuin salmonellalla.
Suomen erinomainen salmonellatilanne on kansainvälisesti verrattuna hyvin poikkeuksellinen, eikä siitä ole kiittäminen pelkästään viileää ilmastoamme. Olemme saaneet hävitettyä salmonellan elintarvikkeista lähes olemattomiin koko elintarvikeketjun kattavalla valvonnalla sekä tehokkaalla tuottajien ja viranomaisten välisellä yhteistyöllä. Lisäksi apuna on ollut suuri suomalainen keksintö, nimittäin kompetitiivinen ekskluusio.
Kompetitiivisen ekskluusion eli Nurmi-konseptin kehitti Eviraa edeltäneen Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen johtaja ja professori Esko Nurmi työryhmineen 1970-luvun alussa. Menetelmä on yksinkertaisuudessaan kerrassaan nerokas. Siinä vastakuoriutuneet untuvikot altistetaan terveiden broilereiden suolesta eristetyille mikrobeille. Altistetun linnun suolistossa ne valtaavat elintilan itselleen, jolloin salmonellat sekä useat muut haitalliset bakteerit eivät myöhemmin pysty levittäytymään sinne. Talo on vallattu, eikä huoneita ole enää vapaana uusille tulokkaille.
©Maria Nummela
Kompetitiivista ekskluusiota on hyödynnetty Suomen siipikarjatuotannossa menestyksekkäästi vuodesta 1976 lähtien. Lisäksi suomalaisten tilojen hygieniataso on ollut jo pitkään erittäin korkea. Meillä ei myöskään käytetä salmonellaa sisältävää rehua ja sitä kantavat linnut poistetaan tuotantoketjusta.
Suomen liittyessä Euroopan unioniin vuonna 1995 salmonellatilanteemme oli jo merkittävästi parempi kuin suurimmassa osassa jäsenmaita. Sen uudelleenleviäminen Suomeen pyritään estämään salmonellavalvontaohjelman puitteissa tehtävällä, useimpia muita jäsenmaita tiukemmalla rehujen, elintarvikkeiden ja tuontieläinten valvonnalla. Lisäksi Euroopan komissio on myöntänyt Suomelle erityisvakuudet: maahan ei saa tuoda yhtään liha- tai munaerää, jolle ei ole esittää todistusta salmonellattomuudesta.
Onneksi viime vuosina muukin Eurooppa on petrannut. EFSA:n koordinoiman salmonella-ohjelman ansiosta ihmisillä raportoitujen salmonelloositapausten määrä EU:ssa on jatkuvasti laskenut vuodesta 2008 lähtien. Tuolloin varmistettuja salmonellooseja todettiin vielä 134 580 tapausta vuodessa, mutta vuonna 2015 niiden määrä oli jo lähes puolittunut.
Muiden Euroopan maiden parantuneesta tilanteesta huolimatta Suomi, Ruotsi ja Norja – sekä kananmunien osalta myös Tanska [1] – ovat edelleen ainoat maat, joissa salmonellatilanne on niin hyvä, että erityisvakuudet on myönnetty.
Salmonellavapaa Suomi on epäilemättä yksi elintarvikevalvonnan suurimpia menestystarinoita. Jotain, mistä 100-vuotias Suomi voi olla todella ylpeä.
[1] Helmikuussa 2018 Tanska sai erityistakuut myös broilerinlihalle.
Maria Aarnio (os. Nummela) erikoistutkija,
Ruokavirasto
Mikrobiologian tutkimusyksikkö,
puh. 040 489 3456,
Kirjoitus on julkaistu 17.5.2017, linkki alkuperäiseen artikkeliin
Yläreunan kuva: Pixabay/rawpixel