Suomen korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalue
Vuonna 1976 perustettiin Tyrnävälle Siemenperunakeskus huolehtimaan terveen siemenperunan tuottamisesta. Lähtökohtana Siemenperunakeskuksen perustamiseksi oli perunan heikko laatu ja kasvintuhoojien nopea leviäminen. Tyrnävän ja Limingan sekä entisen Temmeksen alueista muodostettiin suojavyöhyke tavoitteena terveen, korkealaatuisen siemenperunan tuotannon turvaaminen sekä ennalta estää kasvintuhoojien kulkeutuminen suojavyöhykkeelle ja torjua suojavyöhykkeellä esiintyviä kasvintuhoojia sekä estää niiden leviäminen. Siemenperunakeskuksen perustaminen ja järjestelmällinen työ puhtaan lisäysaineiston tuottamiseksi tuotti nopeasti hyviä tuloksia.
EU:hun liittymisen jälkeen vuonna 1995 suojavyöhyke muutettiin korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueeksi eli High grade-alueeksi. Alueelle on asetettu erityisiä vaatimuksia perunan markkinoinnin ja viljelyn osalta. Komission päätös luvasta toteuttaa siemenperunan kaupan pitämisen osalta tiettyjen jäsenvaltioiden koko alueella tai osalla neuvoston direktiivin 2002/56/EY liitteissä I ja II säädettyjä toimenpiteitä tiukempia toimenpiteitä tiettyjä tauteja vastaan (2004/3/EY) on muutettu komission täytäntöönpanopäätöksellä (2014/105/EU) sovellettavien unionin siemenluokkien osalta. Tämän perusteella Suomessa on annettu laki korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueesta (744/2016)1 ja sen perusteella maa- ja metsätalousministeriön asetus siemenperunan kaupan pitämisestä ja perunan tuottamisesta korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella (13/16).
Euroopan perunantuotannossa on yhteensä neljäelle alueelle myönnetty High grade -status. Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalue voidaan myöntää vain niille alueille tai maille, joissa ei esiinny tai joista on pystytty hävittämään perunan vaaralliset kasvintuhoojat. Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalue on myönnetty neljälle jäsenvaltiolle tai niiden osalle (Suomi, Portugali, Irlanti ja Saksa).
Lainsäädännön mukaan tuotantoalueella saa pitää kaupan unionin S-, SE- ja E-luokkien siemenperunaa tai niitä korkeampia siemenluokkia. Siemenperunan tuottamisessa tuotantoalueella on käytettävä unionin S- tai SE-luokan siemenperunaa tai niitä korkeampia siemenluokkia. Kasvinterveyden turvaamiseksi ja terveen siemenperunan tuotannon edellytysten säilyttämiseksi on tuotantoalueella muun perunan kuin siemenperunan tuottamiseen käytettävä unionin S-, SE- ja E-luokkien siemenperunaa tai niitä korkeampien siemenluokkien siemenperunaa.
Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueen lainsäädännön tarkoituksena on turvata korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueen toimintaedellytykset ja siemenperunan tuotanto koko maan tarpeeseen ja edistää perunan tuotantoa. Toimijoiden tulee huolehtia perunan hyvän viljelytavan mukaisesta viljely- ja tuotantohygieniasta, kuljetusvälineiden puhdistamisesta sekä tuotantopaikan perunajätteiden turvallisesta käsittelystä ja hävittämisestä.
High Grade -alue käsittää nykyään Tyrnävän ja Limingan kunnan alueet. Perunan vuosittainen viljelyala siellä on noin 1200 hehtaaria. Alueella tuotetaan siemenperunaa noin 700 hehtaarin alalla ja ruokaperunaa noin 500 hehtaarin alalla. Siemenperunaa viljeleviä tiloja on alueella 28 ja ruokaperunaa tuottavia tiloja 21 kappaletta. Näiden kuntien alueelta on peräisin Suomen siemenperunan tuotannosta noin 70-75 %. Tuotannon määrä on noin 17-18 miljoonaa kiloa siemenperunaa, josta viedään vuosittain ulkomaille 3 – 4 miljoonaa kiloa. Venäjä on ollut viime vuosina tärkein vientikohde.
Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalue on edelleen vapaa vaarallisista taudeista ja tuholaisista. Siellä ei esiinny kelta- tai valkoperuna-ankeroisia, koloradonkuoriaisia, perunasyöpää tai vaalea tai tummaa rengasmätää. Vaaralliset kasvintuhoojat on saatu koko Suomen alueella hyvin hallintaan eikä esimerkiksi tummaa rengasmätää ole koskaan tavattu Suomessa tuotetussa perunassa.
Suomen korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueen etu on eristäytynyt pohjoinen sijainti ja ankara talvi. Se sijaitsee meren läheisyydessä, joten kasvukausi on alueella pidempi ja hallaa esiintyy vähemmän kuin samalla korkeudella sisämaassa. Alueelle ominaista ovat pitkät pakkasjaksot talvella ja maaperän routaantuminen, jotka osaltaan vähentävät kasvintuhoojien esiintymistä.
Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalue on kaukana maan muista tuotantoalueista. Muun kuin siemenperunan tuotanto painottuu Suomen eteläisemmille rannikkoalueille, jossa on vahvoja tärkkelys- tai ruokaperunan tuotantoalueita, joten kirvat eivät levitä viruksia siemenperunantuotantoon niin helposti muusta paljon virusta sisältäneestä perunasta. Kasvintuhoojat kuten koloradonkuoriaiset saapuvat usein tuulen avulla ja saavuttavat ensimmäisenä Etelä-Suomea tai Itä-Suomea joko meren tai itärajan yli. Ne eivät kuitenkaan helposti yllä pohjoiseen saakka, missä korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalue sijaitsee. Riskit kasvitautien esiintymiselle on muihin Euroopan maihin verrattuna suhteellisen pienet koko Suomessa.
Tauteja meillä vähentävät myös Suomen viljelykierron erikoispiirteet, jossa perunaa vaihtavat yleensä viljat, öljykasvit tai nurmi. Keski-Euroopassa viljelykierrossa voivat olla perunan lisäksi juurikkaat, kukkakasvit tai vihannekset, jotka voivat toimia isäntäkasvina perunalle patogeenisille kasvintuhoojille. Keski-Euroopassa kasvintuhoojat kuten tumma rengasmätä voivat levittäytyä myöskin jokivesistä saadun kasteluveden tai tulvavesien kautta. Maaperän kautta leviävät taudit ja tuholaiset ovat Keski-Euroopan intensiivisillä ja tiheillä tuotantoalueilla isompi ongelma kuin Suomessa.
Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella tuotetaan puhdasta siemenperuna koko Suomen käyttöön, mutta alueella on myös vahvaa siemenperunan vientiä. Eräät eurooppalaiset yritykset ovat keskittäneet korkeimpien siemenperunaluokkien tuotantonsa Suomeen. Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella on edelleen hyvät kasvun mahdollisuudet, koska alueen kasvinterveystilanne on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen hyvä.
Yläreunan kuva: Perunantutkimuslaitoksen kuva-arkisto