Integroitu ketju

Suo­mes­sa on noin 190 so­pi­mus­ti­laa, joiden kes­ki­ko­ko on noin 60 000 broi­le­ria. Tuot­ta­jil­ta vaa­di­taan la­ki­sää­tei­ses­ti näyttö pä­te­vyy­des­tään, joko täyt­tyy kou­lu­tuk­sel­la tai riit­tä­väl­lä työ­ko­ke­muk­sel­la alalta. Li­säk­si Suo­mes­sa on noin ne­ljä­kym­men­tä broi­le­rin ja­los­tus­pol­ven tilaa, joilla kas­va­vat emot, joiden mu­nis­ta hau­do­taan ruu­ak­si kas­va­tet­ta­vat linnut.

Kan­sal­li­nen tuo­tan­to­ta­pa si­säl­tää lain­sää­dän­nön li­säk­si broi­le­rin tuo­tan­non oh­jeis­tuk­sia ja käy­tän­tö­jä. Ne ovat tiu­kem­mat kuin Eu­roo­pan unio­nin ja Suomen lain­sää­dän­tö edel­lyt­tä­vät ja niihin ovat kaikki tuo­tan­to­ket­jun os­a­puo­let si­tou­tu­neet.

Ruokinta

Suo­ma­lai­sia broi­le­rei­ta kas­va­te­taan vii­des­tä kuu­teen viik­koa si­sä­ti­lois­sa, va­pai­na kas­vat­ta­mon lat­tial­la turve- tai kut­te­ri­kui­vik­keen päällä. Ne saavat nukkua vä­hin­tään 6 tuntia vuo­ro­kau­des­sa ja syödä ja juoda sil­loin kun ha­lua­vat. Tuo­tan­to on tark­kaan suun­ni­tel­tua ja val­vot­tua. Lin­tu­jen kas­vuo­lo­ja, kuten kas­vat­ta­mon läm­pö­ti­laa ja kos­teut­ta val­vo­taan 24/​7 eli vuo­ro­kau­den ympäri niin arkena kuin py­hä­nä­kin.

Suurin osa broi­le­rei­den re­hus­ta on ko­ti­mais­ta viljaa, joko ko­ti­ti­lan vil­je­le­mää tai re­hu­teh­taal­ta han­kit­tua. Val­kuai­sen vuoksi vält­tä­mä­tön soija tuo­daan EU:n ul­ko­puo­lel­ta. Kan­sal­li­sen tuo­tan­to­ta­pam­me mu­kai­ses­ti jo­kai­nen tuon­tie­rä tut­ki­taan sal­mo­nel­lan va­ral­ta.

Tuoteturvallisuus

Suo­mes­sa tut­ki­taan jo­kai­nen broi­le­ri­par­vi sal­mo­nel­lan va­ral­ta. Maas­sam­me tut­ki­taan kaikki sal­mo­nel­la­tyy­pit, vaikka EU:ssa on pa­kol­lis­ta tutkia vain kahta ih­mi­sil­lä ylei­sin­tä tyyp­piä. Esi­mer­kik­si vuonna 2014 Suo­mes­sa ei to­det­tu yhtään sal­mo­nel­la­tar­tun­taa broi­le­ri­ti­loil­la. Siksi ko­ti­mai­nen broi­le­ri onkin tur­val­li­nen ja laa­du­kas va­lin­ta.

Suo­ma­lai­sen kan­sal­li­seen tuo­tan­to­ta­paan kuuluu se, että kaikki un­tu­vi­kot toi­mi­te­taan ker­ral­la kas­va­tus­ti­lal­le ja koko parvi lä­he­te­tään myös yhtä aikaa teu­ras­tet­ta­vak­si (all in-all out -me­ne­tel­mä). Ka­na­lat tyh­jen­ne­tään, pes­tään, kui­va­te­taan ja de­sin­fioi­daan huo­lel­li­ses­ti kas­va­tuse­rien vä­lil­lä. Muu­al­la EU:ssa käy­te­tään ylei­ses­ti har­ven­nus­me­ne­tel­mää (thin­ning out), jossa broi­le­rei­ta lä­he­te­tään teu­ras­tuk­seen useam­man kertaa. Har­ven­ta­mis­me­ne­tel­mä nostaa eläin­tau­tien tar­tun­ta- ja le­viä­mis­ris­kiä, ja lisää sa­mal­la myös ih­mis­ten sai­ras­tu­mis­ris­kiä.

Hyvinvoiva broileri terveessä ruumiissa

Am­mat­ti­tai­toi­set tuot­ta­jat edis­tä­vät broi­le­rien hy­vin­voin­tia ja ter­veyt­tä muun muassa tar­joa­mal­la laa­du­kas­ta rehua ja huo­leh­ti­mal­la op­ti­maa­li­set kas­va­tuso­lo­suh­teet. Esi­mer­kik­si un­tu­vik­koi­na broi­le­rit tar­vit­se­vat yli kol­men­kym­me­nen asteen lämmön, jota alen­ne­taan as­teit­tain lin­tu­jen kas­vaes­sa. Kas­va­tuso­lo­suh­tei­ta – kuten läm­pö­ti­laa, kos­teut­ta ja il­man­laa­tua – tark­kaan kont­rol­loi­mal­la eh­käis­tään myös käyt­täy­ty­mi­son­gel­mia, joita jois­sa­kin maissa voi­daan peit­tää esi­mer­kik­si nokan ty­pis­tyk­sel­lä. Suo­mes­sa, Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa ty­pis­tä­mi­nen on kiel­let­tyä toisin kuin muu­al­la EU:ssa.

Suo­mes­sa an­ti­bioot­tien käyttö broi­le­ri­tuo­tan­nos­sa on hyvin vä­häis­tä. Lin­tu­jen hy­vin­voin­ti ja ter­veys py­ri­tään yl­lä­pi­tä­mään hy­vil­lä tuo­tan­to-olo­suh­teil­la – ei lääk­keil­lä. Eläin­ten Ter­veys ETT ry on ke­rän­nyt jo vuosia broi­le­rien mik­ro­bi­lää­ki­tys­tie­to­ja. Niistä voi todeta, että suo­ma­lai­sia tuo­tan­to­pol­ven broi­le­rei­ta ei ole ollut tar­peen lääkitä moneen vuo­teen.

Suo­ma­lai­sil­la broi­le­reil­la ei ole va­ka­via eläin­tau­te­ja kuten lin­tuinfluens­saa (AI), Gum­bo­roa, Newcast­len -tautia (ND) tai va­ka­via hen­gi­tys­tie­tau­te­ja kuten ART:tä tai ILT:tä. Ja­los­tus­pol­ven ro­ko­tus­oh­jel­mat ovat kapeat  eikä tuo­tan­to­pol­ven broi­le­rei­ta ro­ko­te­ta ol­len­kaan.

Ympäristöstä huolehtiva tuotantoketju

Broi­le­ri­tuo­tan­to vaatii ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­lain mu­kai­sen ym­pä­ris­tö­lu­van. Ym­pä­ris­tö­lu­vas­sa an­ne­taan mää­räyk­set muun muassa toi­min­nan käyt­tö­tark­kai­lus­ta, pääs­töis­tä ja jät­tei­den kä­sit­te­lys­tä.

Suo­ma­lai­sen broi­le­rin­li­han ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ovat tut­ki­tus­ti pie­nim­mät ver­rat­tu­na muihin li­ha­laa­tui­hin. So­pi­mus­ti­lo­jen kes­kit­ty­mi­nen teu­ras­ta­mo­jen ym­pä­ril­le takaa lyhyet eläin­kul­je­tuk­set. Tilat si­jait­se­vat maan­tie­teel­li­ses­ti län­ti­ses­sä Suo­mes­sa maan vil­jan­vil­je­ly­alu­eel­la, joten broi­le­rien rehu tuo­te­taan pit­käl­ti lä­hi­seu­dul­la pai­kal­li­ses­ti.

Broi­le­rien lanta on ra­vin­ne­ri­kas­ta, ja pää­osin se kier­rä­te­tään pel­loil­le vil­je­ly­kas­vien lan­noit­teek­si. Siitä voi­daan jat­ko­ja­los­taan myös esi­mer­kik­si kuk­kien lan­noit­tei­ta, tai käyt­tää lantaa herk­kusien­ten kas­vua­lus­toi­na tai osana ener­gian­tuo­tan­toa.

Ti­loil­la py­ri­tään hyö­dyn­tä­mään myös lä­hia­luei­den uusiu­tu­via luon­non­va­ro­ja tur­vet­ta ja puu­ha­ket­ta, joita käy­te­tään kas­vat­ta­moi­den läm­mi­tyk­seen.

Teu­ras­tuk­ses­sa elin­tar­vik­keek­si kel­paa­mat­to­mat si­vu­tuot­teet käy­te­tään lem­mik­ki- ja tur­ki­se­läin­ten re­hu­jen val­mis­tuk­seen. Lo­puis­ta si­vu­tuot­teis­ta teh­dään lan­noit­tei­ta ja ener­gi­aa.

Lähde: Suomi broileri – 5 faktaa, Linkki sivuun

 

Linkit

Eläinten terveys ETT – Siipikarjan terveydenhuolto, linkki

Lue lisää kanojen ja broilereiden hyvinvoinnista eläintieto.fi sivustolla, linkki

 

Yläreunan kuva: Erkki Oksanen/Luke

Share This