Uudet kosteikkoviljelytuotteet vähentävät päästöjä koko elinkaarensa ajan

Suomen ympäristökeskuksen SYKEn tutkijat selvittivät kahden lupaavan kosteikkoviljelytuotteen elinkaaren päästövaikutukset. Suomen oloissa ja suureen mittakaavaan soveltuvista kasveista tutkimukseen valittiin järviruokopohjainen kasvualusta ja osmankäämipohjainen rakennuslevy. Tutkimus osoitti, että uudet kosteikkoviljelytuotteet vähentävät päästöjä koko elinkaarensa ajan. Tutkimus on osa SOMPA-hanketta. Lue koko tiedote SYKEn sivuilta Epävarmuustekijöistä huolimatta molemmat vaihtoehdot ovat lupaavia ilmastonmuutoksen hillintäkeinoja. Keskimäärin tuotteilla saavutetaan useiden tonnien hiilidioksidivähennys hehtaaria kohden. Useimmissa tapauksissa vähennys riittää kompensoimaan viljelyn päästöt ja koko tuoteketju on …

Blogi: Eri-ikäisrakenteisen metsän hoidon parhaisiin käytäntöihin tutkimusyhteisön ja käytännön toimijoiden vuorovaikutuksella

Eri-ikäisrakenteinen kasvatus, jatkuva kasvatus, jatkuvapeitteinen kasvatus, keskustelua ja tunteita herättävällä metsänhoitomenetelmällä on monta nimeä. Terminologian vakiintumattomuus osoittaa, että jatkuvapeitteinen metsäkasvatus on vielä voimakkaan kehittymisen vaiheessa, kirjoittaa UPM:n ympäristöpäällikkö Tuomas Kara. Blogi on julkaistu alunperin UNITE-hankkeen verkkosivuilla Meillä UPM:llä olemme valikoineet käytettäväksi termiksi eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen ja tulen käyttämään kyseistä termiä tässä tekstissä. Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus herättää runsaasti keskustelua ja tunteita. Samalla kun avohakkuita kritisoidaan voimakkaasti ja ympäristöjärjestöt ajavat eri-ikäisrakenteista kasvatusta ainoana hyväksyttävänä …

Kosteikkoviljelyllä hillitään turvepeltojen ilmastopäästöjä – opas viljelijöille ja neuvojille

Erityisesti turvepelloissa on merkittävä päästövähennyspotentiaali, sillä jopa 53 prosenttia maatalouden päästöistä on peräisin turvemailta ja maamme viljelymaista noin 12 prosenttia on turvemaita. Luonnonvarakeskus on julkaissut viljelijöille ja maatalousneuvojille tarkoitetun oppaan turvepeltojen vettämisestä. Lue koko artikkeli hiilineutraalisuomi.fi-sivustolta Opas on tuotettu Canemure-hankkeessa, joka tekee tiivistä yhteistyötä SOMPAn kanssa. Luonnonvarakeskus (Luke) testaa Canemure-osahankkeessaan kosteikkoviljelyä Suomen olosuhteissa. Hankkeessa edistetään myös kosteikkoviljeltyjen tuotteiden markkinoita saattamalla viljelijöitä ja alan yrityksiä yhteen. Kun turvepeltoja kuivataan ja muokataan, …

Bongaa SOMPA tv:n dokumenttielokuvista!

SOMPA-hanke on osallistunut kahden luontoaiheisen tv-tuotannon tekemiseen. Katso ja opi, mitä uhkia ja mahdollisuuksia soihin liittyy! Metsän ääni -sarjan kolmas osa esitettiin Yle Svenska -kanavalla 24.4.2022 ja Ylen sekä Arten tuottama kansainvälinen Tuntematon suo -dokumentti esitetään Yle TV1:llä 17.5.2022 klo 19. Metsän ääni on kolmiosainen dokumenttisarja suomalaisten metsäsuhteesta ja metsiemme tilasta. Jaksossa 3 dokumentti syventyy ratkaisuihin, joilla voidaan turvata metsäluonnon säilyminen tai parantaa metsien käytön kestävyyttä. Jaksossa haastatellaan myös SOMPA-hankkeen …

SOMPA-työ merkittävässä roolissa maa- ja metsätalouden tukijärjestelmien arvioinnissa ja kehittämisessä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) katsauksen mukaan osa maa- ja metsätalouden tukijärjestelmistä edistää ja osa heikentää Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista. Päästövähennyksien saamiseksi tarvitaan uudenlaisia kannustimia ja ohjauskeinojen muutoksia sekä EU:n maataloustukijärjestelmässä (CAP) että kansallisella tasolla. Arvioinnin laatimista johtivat Luken erikoistutkija Esa-Jussi Viitala sekä tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, joka on SOMPA-hankkeen Päästövähennystoimien kannattavuus ja ohjauskeinot -työpaketin vetäjä. Nyt julkaistussa arvioinnissa hyödynnettiin SOMPA-hankkeesta julkaistuja tutkimusartikkeleita. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että …

SOMPAn Heikki Lehtonen laatimassa suunnitelmaa maatalouden päästöjen vähentämiseen

Maa- ja metsätalousministeriö on nimittänyt SOMPA-hankkeen Päästövähennystoimien kannattavuus ja ohjauskeinot -työpaketin vetäjän, tutkimusprofessori Heikki Lehtosen laatimaan Maatalouden hiili-euro-ohjelman. Työn tavoitteena on laatia ohjelma siitä, miten saavutetaan 29 prosentin vähennys maatalouden kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2035 mennessä. Ohjelma on määrä saada valmiiksi maaliskuun 2022 loppuun mennessä. Maatalouden ilmasto- ja ympäristötoimenpiteet kerätään yhdeksi toimenpidekokonaisuudeksi, jossa määritellään tarkemmin päästövähennyspolku vuoteen 2035. Maatalouden kannattavuuden tulee toimeksiannon mukaan ohjelman myötä vahvistua. ”Kyse ei ole vain faktoista, vaan …

Gradu: Poimintahakkuun vaikutus hiilidioksidin ja metaanin dynamiikkaan boreaalisten turvemaametsien maaprofiilissa

Pauliina Turunen tutki maisterintutkielmassaan, miten hiilidioksidin (CO₂) ja metaanin (CH4) pitoisuudet sekä CO₂-isotooppiarvot muuttuvat turvemaassa ja kuinka poimintahakkuu vaikuttaa näihin. Soiden vesitalous ja pohjaveden pinta vaikuttavat merkittävästi hiilidioksidin ja metaanin päästöihin maaperästä. Luonnontilaiset turvemaat ovat yleisesti ottaen hiilidioksidin nieluja ja metaanin lähteitä. Ojitetut turvemaametsät toimivat metaanin nieluina, mutta niiden maaperän hiilidioksidipäästöt ovat suurempia kuin luonnontilaisilla turvemailla. Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa vain osa puista poistetaan. Jäljelle jäävän puuston haihdunta pitää yllä puuston kasvun …

“Maatalouden päästöt alas ja nopeasti” – miten ihmeessä se onnistuu? MustReadin artikkeli

Maatalouden kasvihuonepäästöjen vähentäminen on olennaisessa roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomalaisilla maatiloilla pystytään tekemään merkittäviä ilmastonmuutoksen hillintätoimia, jos maanviljelijöitä kannustetaan tietopohjaisen tukipolitiikan avulla, kirjoittaa Marjukka Lamminen. Suomalainen maatalous on jo vuosia kamppaillut kannattavuuskriisissä huolimatta laajasta julkisesta taloudellisesta tuesta. Samaan aikaan maanviljelijöitä vastuutetaan lisääntyvässä määrin ruoantuotannon ilmastovaikutuksista. Ulkoapäin tuleva muutospaine on kova. Nykytilanteessa viljelijät tarvitsevat suunnannäyttäjää, ohjausta ja tukea ilmastonmuutostoimilleen. Päätöksentekijöillä on tässä erityinen rooli. Suomessa maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöissä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia …

Täyskäännös – Helsingin Sanomien artikkeli

UPM on päättänyt, että reheviä, aikoinaan ojitettuja korpikuusikkoja ei hakata enää kokonaan, vaan sen verran, että metsä uusiutuu itsestään. Tornatorilla avohakkuita vähennetään Itä- ja Pohjois-Suomen karuilla rämesoilla. Syyt rajuun muutokseen ovat raha ja ilmastonmuutos. Tällainen on rehevä korpi. Kuusten joukosta nousee jokunen hieskoivu. Kostea maa on karhun-, seinä- ja kynsisammalten peitossa. Siellä täällä kasvaa käenkaalta, heiniä ja erilaisia sanikkaisia, kuten riidenliekoa, hiirenporrasta ja korpi-imarretta. Metsäyhtiö UPM:lle kuuluva metsä on Janakkalassa …

Blogi: Metsäojitettujen soiden käytössä paljon huomioitavaa

Vaatimukset metsätalouden ekologisesta kestävyydestä, metsälain ja metsänhoitosuositusten muutokset sekä metsäsertifioinnin kriteerit johtivat ensiojitusten loppumiseen vuosituhannen vaihteessa. Mikä on ojitettujen soiden tilanne nyt? Millaisia vaihtoehtoja puuntuotantoon on suometsänomistajalla? Nykyään 4,7 miljoonaa hehtaaria lasketaan metsäojitetuksi suoksi. Metsätaloutta harjoitetaan myös runsaspuustoisilla ojittamattomilla soilla. Ojitetuista soista 0,5–1,0 miljoonaa hehtaaria on jäänyt vähäpuustoisiksi. Vuoden 2014 metsälain uudistuksessa näiltä heikkotuottoisilta soilta poistui uudistamisvelvoite päätehakkuun jälkeen. Tämä voi osin merkitä alojen jättämistä itsekseen vettymään. Aktiivista ennallistamista on …