Uutiset ja blogit

Ojitettujen soiden metsissä on puuta ja hakkuumahdollisuuksia enemmän kuin koskaan aiemmin. Ojitettuja soita on koko Suomen metsäalasta keskimäärin neljännes, mutta esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla tuottavasta metsämaasta lähes puolet on turvemaita, joten niiden taloudellinen merkitys on suuri. Metsäteollisuuden uudet ja jo nykyisetkin investoinnit ovat lisäämässä painetta hakkuiden lisäämiseksi myös turvemailla. Turvemaiden kunnostusojitukset ja avohakkuut tehokkaine maanmuokkauksineen aiheuttavat kuitenkin vesistökuormitusta ja lisäävät välillisesti kasvihuonekaasupäästöjä. Yhtenä ratkaisumallina näihin ongelmiin on noussut esiin ns. jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen …

Suomen metsistä neljännes on suometsiä. Suometsien maaperä on turvetta, joka hajoaa hitaasti ja tuottaa kasvihuonekaasuja – hapellisissa olosuhteissa hiilidioksidia ja hapettomissa olosuhteissa metaania. Näiden turvemailla kasvavien metsien maaperän päästöt vastaavat suuruudeltaan noin neljännestä Suomen metsien puuston hiilinielusta. Metsänhoitotoimin ja vesitaloutta säätelemällä voidaan vähentää ojitettujen suometsien päästöjä. Pitämällä suometsät puustoisina voidaan huolehtia sopivasta kuivatuksesta ja välttää päästöjä lisäävää ojien kaivamista. Miten voi toimia suometsien kanssa ilmastoviisaasti? Neuvoja löydät VILMA-hankkeen sivujen tietopaketista …

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa uudessa SOMPA-hankkeessa etsitään kustannustehokkaita ja kestäviä menetelmiä, joiden avulla voidaan vähentää turvepeltojen viljelyn ja suometsätalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Yksi mahdollinen ratkaisu on pohjaveden pinnan säätely. Suomessa on noin 250 000 hehtaaria turvepeltoja, mikä on noin kymmenen prosenttia kokonaispeltoalasta. Vuosina 2000–2014 turvepeltojen pinta-ala lisääntyi 42 700 hehtaarilla suurimmaksi osaksi metsistä raivaamalla. – Peltoja on raivattu paljon, sillä karjatilat ovat tarvinneet lannanlevitys- ja rehualaa. Ojitettuja suometsiä taas on Suomessa lähes viisi miljoonaa hehtaaria, …

Luonnonvarakeskus (Luke) aloittaa hankkeen, jossa kehitetään ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja hoitaa suometsiä ja -peltoja niin, että samalla hillitään ilmastonmuutosta. Keinoja etsitään yhdessä maanomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Hanke on saanut rahoituksen Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvostolta. – Suomessa maatalouden päästöjä ei ole vielä onnistuttu vähentämään muiden sektorien tapaan. Päätehakkuiden lisääntyessä suometsien maaperäpäästöjen odotetaan vielä lisääntyvän. Lisäksi puuston hiilinielu pienenee metsien käytön lisääntyessä ja tarvitaan uusia keinoja kokonaispäästöjen vähentämiseksi, kertoo …