Policy brief: Mitä kosteikkoviljely tarkoittaa CAP-politiikan yhteydessä?

Euroopan yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) linjataan parhaillaan, ja myös turvepeltojen päästövähennyspotentiaalin realisointi on keskusteltavana. Olisiko kosteikkoviljely yksi keino kääntää turvepellot ongelmasta ratkaisuksi? Joukko eurooppalaisia tutkimuslaitoksia ja yhdistyksiä sai Euroopan komission Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolta (DG Agri) pyynnön toimittaa lisätietoja kosteikkoviljelystä yhteistä maatalouspolitiikkaa koskeviin neuvotteluihin. Myös SOMPA-hanke oli mukana laatimassa sitä varten politiikkasuositusta, jossa määritellään, mitä kosteikkoviljely on. DG Agrille toimitettiin myös lista kosteikkoviljelyyn soveltuvista kasveista ja niistä tehtävistä tuotteista.

Gradu: monitavoitteinen päätösanalyysi turvepeltojen käyttömuotojen vertailussa

Jari Niemi sovelsi pro gradu -tutkielmassaan monitavoitteisen päätösanalyysin metodeja turvepeltojen nykyisten yleisten käyttömuotojen, ja vaihtoehtoisten vähäpäästöisempien käyttömuotojen vertailussa. Turvepeltojen yleisimmät nykyiset käyttömuodot, kuten syvällä ojituksella tapahtuva viljan ja nurmen viljely aiheuttavat vuosittain huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöt syntyvät hapellisissa olosuhteissa olevan turpeen nopeasta hajoamisesta. Turpeen hajoamista voidaan hidastaa, tai se voidaan jopa lakkauttaa kokonaan vedenpintaa riittävästi nostamalla Vedenpinnan nostaminen lähelle maanpintaa rajoittaa perinteisten satokasvien käyttöä, mutta mahdollistaa kosteikkoviljelyn, eli biomassan tuottamisen viljelemällä …

Gradu: kosteikkoviljelytuotteiden elinkaariarviointi

Laura Lahtinen teki pro gradu -tutkielmassaan elinkaariarvioinnin kahdesta mahdollisesta kosteikkoviljelytuotteesta – osmankäämieristelevystä ja järviruokokasvualustasta. Suomi on yksi maailman soisimmista maista, joten soita on väistämättä otettu viljelykäyttöön. Kuivatetut turvepellot ovat kuitenkin suuria kasvihuonekaasujen lähteitä etenkin hiilidioksidin (CO2) ja dityppioksidin (N2O). Tästä syystä maatalouskäyttöä turvemailla pidetään ilmaston kannalta yhtenä epäsuotuisimmista maankäytön muodoista. Turvemaita on kuivatettu ruokapalveluiden parantamiseksi, mikä puolestaan vaikuttaa heikentävästi muihin ekosysteemipalveluihin. Alueiden uudelleen vettämisellä osa ekosysteemipalveluista voidaan palauttaa. Mikäli vettäminen …

SOMPA-hankkeen policy brief: Maatalouden tukijärjestelmää kehitettävä tukemaan viljeltyjen turvemaiden ilmastokestävää käyttöä

Erityisen tehokkaita keinoja vähentää viljeltyjen turvemaiden ilmastopäästöjä ovat pohjaveden pinnan nostaminen ja kosteikkoviljely. Nykyinen maatalouden tukijärjestelmä ei kuitenkaan kannusta näiden käyttöönottoon. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat tarkastelleet keinoja vähentää turvepeltojen ilmastopäästöjä sekä ohjauskeinoja, joiden avulla voidaan tukea näiden käyttöönottoa. Viljelijöiden tulojen ei pitäisi vähentyä, jos he aktiivisesti hoitavat turvemaita ilmastopäästöjä vähentävinä kosteikkoina. Tutkijat esittävät seuraavia muutoksia nykyiseen tukijärjestelmään tukemaan kosteikkoviljelyä ja ilmastoviisasta turvemaiden viljelyä: Kosteikkoviljelykäytössä oleville turvemaille taataan maatalousmaan status ja …

Diplomityö paikkatietopohjaisesta menetelmästä – soveltuuko turvepelto vettämiseen tai kosteikkoviljelyyn?

Alina Oksala kehitti diplomi-työssään paikkatietopohjaista menetelmää, jolla voidaan tunnistaa turvepeltoja, jotka soveltuisivat vettämiseen tai kosteikkoviljelyyn. Sompa-hankkeen yhteydessä toteutetussa työssä laskettiin hydrologisia indeksejä, ja niiden perusteella pääteltiin millä alueilla pohjavedenpintaa nostamalla voitaisiin vähentää turvepellon khk-päästöjä. Yli puolet viljelymaiden kasvihuonekaasupäästöistä muodostuu turvepeltojen hapettuneesta pintakerroksesta, vaikka vain 10 prosenttia Suomen viljelymaista on orgaanisella maaperällä. Yksi tehokas keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kuivatuilta viljelymailta on nostaa pohjaveden pintaa, mikä tekee maan turvekerroksesta vettyneen. Näin turvemaa muuttuu …

Blogi: Siirtyminen kestävään turvemaiden käyttöön Euroopassa CAP uudistuksen myötä?

Ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyys on tunnustettu laajasti, erityisesti IPCC:n raportoinnin myötä. EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Viljelykäytössä olevien turvemaiden muuttaminen kosteikkoviljelykäyttöön tukisi EU:n päästövähennystavoitteita. Myönteiset vaikutukset vesien tilaan ja luonnon monimuotoisuuteen sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien avautuminen ovat keskeisiä kosteikkoviljelyn etuja verrattuna muihin ojitettujen turvemaiden käyttötapoihin. Maatalouden päästöt muodostavat noin 10% EU:n ilmastopäästöistä. EU:n alueella viljeltyjä turvemaita on noin 2,5% maatalousmaista, mutta ne tuottavat lähes 25% maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä (EU kasvihuonekaasuraportti 2019, 740). …

Blogi: Turvemailla voidaan tuottaa uusia ilmastokestäviä tuotteita

Turvemaiden viljelyn ilmastopäästöjä voidaan tutkimusten mukaan vähentää parhaiten kasvipeitteisyyttä lisäämällä tai pohjaveden pintaa nostamalla. Menetelmät soveltuvat pääasiassa nurmen sekä soiden ja kosteikkojen hyötykasvien viljelyyn. Millaisia uusia tuotteita näistä kasveista voisi jalostaa? Ympärivuotisen kasvipeitteisyyden lisäys voi perustua esimerkiksi nurmipinta-alan lisäämiseen ja viljan viljelyn vähentämiseen. Myös nurmen kestävyyttä parantamalla ja uusimisväliä pidentämällä voidaan vähentää kyntämistä ja samalla kasvihuonekaasupäästöjä turvemailta. Monilajisemmat, turvemaille sopivat nurmiseokset lisäävät nurmien elinvoimaa ja kestävyyttä sekä nurmirehun valkuaispitoisuutta. Näin …