Suometsien ja turvepeltojen päästöt kasvavat vaikka päästövähennyskeinot tunnetaan

Kuusivuotinen SOMPA-hanke tulee päätökseensä vuoden 2023 lopussa. Hanke on tuottanut runsaasti tieteellistä tietoa siitä, miten maa- ja metsätalouden turvemailla ohjauskeinoja ja toimia kannattaisi kohdentaa kustannustehokkaiden päästövähennysten tuottamiseksi. Hankkeen toimikauden aikana Suomen maankäyttösektorin hiilinielu ei ole kehittynyt asetettujen tavoitteiden mukaiseksi, ja se on kääntynyt jopa päästölähteeksi. Turvemaapeltojen päästöt ovat kasvaneet, suometsien avohakkuut lisäävät maaperän päästöjä, eikä Suomen metsien puuston pienentynyt hiilinielu riitä kompensoimaan niitä. SOMPA-hankkeessa tehdyn tutkimuksen mukaan ohjauskeinoja muuttamalla voidaan …

Politiikkasuositus: Suometsien ja -peltojen maaperän ilmastopäästöjä voidaan vähentää kohdentamalla tukia

Merkittävä osa Suomen ilmastopäästöistä syntyy peltojen ja metsien maaperässä olevan turpeen hajoamisesta. Turpeen hajoamista kiihdyttävät muun muassa suo- eli turvemaametsien raivaus pelloiksi sekä turvepeltojen ja suometsien ojitukset. Ilmastopäästöjä on kuitenkin mahdollista vähentää merkittävästi ja kustannustehokkaasti. Uudessa Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen politiikkasuosituksessa ehdotetaan valtiolle kolmea keskeistä toimenpidettä maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi. Hyvin suunnitellut ilmastotoimet edistävät myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä sekä vähentävät maa- ja metsätalouden vesistökuormitusta. Kolme keskeistä toimenpidettä ovat: Maankäytön muutosmaksu hillitsemään …

Blogi: Maaperän hyvän terveyden saavuttamiseksi tarvitaan muutoksia maa- ja metsätalouden taloudellisiin ohjauskeinoihin

  Maaperän terveys tarkoittaa sitä, että maaperä on biologisesti ja fysiokemiallisesti sellaisessa kunnossa, että se pystyy kestävästi tuottamaan ekosysteemipalveluja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ruoan- ja rehuntuotantoa, puun ja muiden biomassojen kasvua, tulvien hillintää, puhdasta vettä, virkistysmahdollisuuksia sekä maisema-arvoja. Yli 60 % EU-alueen maaperistä on kuitenkin epäterveitä, minkä johdosta nämä tärkeät ekosysteemipalvelut ovat vaarantuneet.  Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen vaikuttaa suoraan ihmisten elinmahdollisuuksiin. Esimerkiksi maan orgaanisen aineksen määrän vähentyessä sen vedenpidätyskyky heikkenee ja kasvintuotanto voi …

SOMPA-hankkeen politiikkasuositus: Turvemaapeltojen viljelyn ja suometsien hoidon muutoksilla tuetaan ilmastolain tavoitteiden toteutumista

Maankäyttösektorin kääntyminen päästölähteeksi vaikeuttaa ilmastolain tavoitteiden toteutumista. Turvemaiden käsittelyä muuttamalla ja vesitaloutta säätämällä voitaisiin saavuttaa päästövähennyksiä kustannustehokkaasti vaarantamatta puuntuotantoa ja ruokaturvaa. Suomen ilmastolain tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius eli tilanne, jossa kasvihuonekaasujen päästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat viimeistään vuonna 2035. Tavoite on nyt aiempaa vaikeampi saavuttaa, koska maankäyttösektori on kääntynyt nielusta päästölähteeksi. Turvemaapeltojen päästöt ovat kasvaneet, eikä metsien pienentynyt hiilinielu enää kompensoi niitä.  Turvemaapelloilla ja -metsissä on mahdollista saavuttaa …

Voivatko ilmastotoimet auttaa taloushaasteissa -webinaari 28.2.2023

  Tervetuloa mukaan maatilan ilmastotoimien talousvaikutuksia ja maatilan menestymistä käsittelevään webinaariin!  Webinaarin järjestää valtakunnallinen tiedonvälityshanke Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) ja SOMPA. Tilaisuudessa kuullaan kiinnostavia keskustelunalustuksia, joista yhden pitää SOMPAn tutkija Heikki Lehtonen.    Webinaarin ajankohta: tiistaina 28.2.2023 klo 10:00–12:00 Osallistumislinkki: Liity kokoukseen tästä linkistä Webinaari järjestetään Teams-ohjelmalla ja siihen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Webinaari on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille.   Ohjelma Tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luke Ilmastotoimien …

Hiilinielut kuntoon – Helsingin Sanomien artikkeli

Suomen tavoite saavuttaa hiilineutraalius 2035 mennessä ei toteudu ilman hiilinieluja. Tutkijoiden mukaan hiilinielujen vahvistaminen  edellyttää merkittäviä muutoksia maankäytössä. “On selvää, että hiilinieluja pitää vahvistaa, jos Suomen ilmastotavoitteet aiotaan täyttää. Ilmastolakikin velvoittaa tarkastelemaan tehtyjen toimien riittävyyttä ja tarpeen vaatiessa korjata suuntaa. Nyt näin pitää tehdä”, sanoo tutkimusprofessori Raisa Mäkipää. Maankäytön ilmastopäästöjen vähentäminen ja metsien hiilinielujen vahvistaminen on mahdollista. Keinoja on mm. metsäkadon hillitseminen, turvepeltojen raivauksen välttäminen, turvepeltojen kosteikkoviljely, viljelykäytäntöjen ja tukipolitiikan …

Uudet kosteikkoviljelytuotteet vähentävät päästöjä koko elinkaarensa ajan

Suomen ympäristökeskuksen SYKEn tutkijat selvittivät kahden lupaavan kosteikkoviljelytuotteen elinkaaren päästövaikutukset. Suomen oloissa ja suureen mittakaavaan soveltuvista kasveista tutkimukseen valittiin järviruokopohjainen kasvualusta ja osmankäämipohjainen rakennuslevy. Tutkimus osoitti, että uudet kosteikkoviljelytuotteet vähentävät päästöjä koko elinkaarensa ajan. Tutkimus on osa SOMPA-hanketta. Lue koko tiedote SYKEn sivuilta Epävarmuustekijöistä huolimatta molemmat vaihtoehdot ovat lupaavia ilmastonmuutoksen hillintäkeinoja. Keskimäärin tuotteilla saavutetaan useiden tonnien hiilidioksidivähennys hehtaaria kohden. Useimmissa tapauksissa vähennys riittää kompensoimaan viljelyn päästöt ja koko tuoteketju on …

SOMPA mukana Ruukin Peltopäivillä 16.8.2022

SOMPA-hanke on järjestämässä Peltopäivä 2022 -tapahtumaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) Siikajoen tutkimusasemalla 16.8.2022. Ilmoittaudu mukaan! Peltopäivät 2022 tarjoaa laajan kattauksen tietoa turvemaiden ja maatalousmaiden tutkimuksesta. Kaikille avoin tapahtuma tarjoaa tilaisuuden kohdata tutkijoita ja viljelijöitä sekä yhteistyökumppaneita. SOMPA-hanke esittelee tapahtumassa muun muassa turvemaiden viljelyn ja metsänhoidon hyviä esimerkkejä. Tule mukaan: Ohjelma ja ilmoittautuminen    

Kosteikkoviljelyllä hillitään turvepeltojen ilmastopäästöjä – opas viljelijöille ja neuvojille

Erityisesti turvepelloissa on merkittävä päästövähennyspotentiaali, sillä jopa 53 prosenttia maatalouden päästöistä on peräisin turvemailta ja maamme viljelymaista noin 12 prosenttia on turvemaita. Luonnonvarakeskus on julkaissut viljelijöille ja maatalousneuvojille tarkoitetun oppaan turvepeltojen vettämisestä. Lue koko artikkeli hiilineutraalisuomi.fi-sivustolta Opas on tuotettu Canemure-hankkeessa, joka tekee tiivistä yhteistyötä SOMPAn kanssa. Luonnonvarakeskus (Luke) testaa Canemure-osahankkeessaan kosteikkoviljelyä Suomen olosuhteissa. Hankkeessa edistetään myös kosteikkoviljeltyjen tuotteiden markkinoita saattamalla viljelijöitä ja alan yrityksiä yhteen. Kun turvepeltoja kuivataan ja muokataan, …

Politiikkasuositus: Opportunities for Peatlands and Paludiculture in the EU Common Agricultural Policy (2023-2027)

Joukko eurooppalaisia tutkimusorganisaatioita on julkaissut politiikkasuosituksen EU-maille koskien turvemaiden  ja kosteikkoviljelyn sisällyttämistä maiden EU-maatalouspolitiikan (CAP) suunnitelmiin. Lue politiikkasuositus: Opportunities for Peatlands and Paludiculture in the EU Common Agricultural Policy (2023-2027) Lue uutinen englanniksi: Researchers’ recommendation: Opportunities for Peatlands and Paludiculture in the EU Common Agricultural Policy (2023-2027)