Blogi: Maaperän hyvän terveyden saavuttamiseksi tarvitaan muutoksia maa- ja metsätalouden taloudellisiin ohjauskeinoihin

  Maaperän terveys tarkoittaa sitä, että maaperä on biologisesti ja fysiokemiallisesti sellaisessa kunnossa, että se pystyy kestävästi tuottamaan ekosysteemipalveluja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ruoan- ja rehuntuotantoa, puun ja muiden biomassojen kasvua, tulvien hillintää, puhdasta vettä, virkistysmahdollisuuksia sekä maisema-arvoja. Yli 60 % EU-alueen maaperistä on kuitenkin epäterveitä, minkä johdosta nämä tärkeät ekosysteemipalvelut ovat vaarantuneet.  Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen vaikuttaa suoraan ihmisten elinmahdollisuuksiin. Esimerkiksi maan orgaanisen aineksen määrän vähentyessä sen vedenpidätyskyky heikkenee ja kasvintuotanto voi …

Skenaario: Jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtyminen ojitetuissa korpikuusikoissa lisäisi Suomen ilmastohyötyjä verrattuna avohakkuuseen, vaikka poimintahakkuiden vaikutus maaperäpäästöihin on vähäinen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman SOMPA-hankkeen tutkimuksissa arvioitiin korpikuusikoiden kasvihuonekaasupäästöjen määrää ja syntymekanismeja eri metsänkasvatusmenetelmillä. Jatkuvapeitteinen kasvatus ja poimintahakkuu tuottaisivat merkittäviä ilmastohyötyjä isossa mittakaavassa, koska niistä syntyy paljon vähemmän päästöjä verrattuna avohakkuuseen. Poimintahakkuut eivät silti vähennä merkittävästi maaperäpäästöjä verrattuna hakkaamattomaan metsään, varsinkaan jos pohjavedenpintaa ei saada nostettua voimakkaasti. Scientific reports -sarjassa julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, miten Suomen metsien kasvihuonekaasupäästöt muuttuisivat, jos ojitetuissa korpikuusikoissa lopetettaisiin avohakkuut, mutta puuntuotanto säilytettäisiin vuosien 2016–2018 keskimääräisellä tasolla 73 …

Tiedote: Tervetuloa tapaamaan tutkijoitamme kansainväliseen IBFRA2023-metsäkonferenssiin!

Kansainvälinen metsäkonferenssi IBFRA2023 kerää tutkijoita, yrityksiä, päättäjiä ja kansalaisyhteiskunnan jäseniä Helsinkiin Pikku-Finlandiaan 28.-31.8.2023 keskustelemaan boreaalisten metsien tulevaisuudesta. Konferenssin teemana on ilmastonmuutokseen sopeutuva, kestävä metsänhoito. SOMPA-hanke on yksi konferenssin pääjärjestäjistä. Tervetuloa tapaamaan SOMPA-hankkeen tutkijoita paikan päälle! Olemme koonneet nettisivuillemme lisätietoja konferenssissa esiteltävistä suometsiin liittyvistä tutkimuksistamme: löydät ne täältä. Perjantaina järjestämme konferenssin osanottajille ekskursion Asikkalan Ränskälänkorpeen tutustumaan SOMPA-hankkeen tutkimuskohteeseen. Jos haluat tulla paikalle, ota yhteyttä Sakari Sarkkolaan (yhteystiedot alla). Voit tutustua ohjelmaan …

SOMPA-hankkeen politiikkasuositus: Turvemaapeltojen viljelyn ja suometsien hoidon muutoksilla tuetaan ilmastolain tavoitteiden toteutumista

Maankäyttösektorin kääntyminen päästölähteeksi vaikeuttaa ilmastolain tavoitteiden toteutumista. Turvemaiden käsittelyä muuttamalla ja vesitaloutta säätämällä voitaisiin saavuttaa päästövähennyksiä kustannustehokkaasti vaarantamatta puuntuotantoa ja ruokaturvaa. Suomen ilmastolain tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius eli tilanne, jossa kasvihuonekaasujen päästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat viimeistään vuonna 2035. Tavoite on nyt aiempaa vaikeampi saavuttaa, koska maankäyttösektori on kääntynyt nielusta päästölähteeksi. Turvemaapeltojen päästöt ovat kasvaneet, eikä metsien pienentynyt hiilinielu enää kompensoi niitä.  Turvemaapelloilla ja -metsissä on mahdollista saavuttaa …

Hiilinielut kuntoon – Helsingin Sanomien artikkeli

Suomen tavoite saavuttaa hiilineutraalius 2035 mennessä ei toteudu ilman hiilinieluja. Tutkijoiden mukaan hiilinielujen vahvistaminen  edellyttää merkittäviä muutoksia maankäytössä. “On selvää, että hiilinieluja pitää vahvistaa, jos Suomen ilmastotavoitteet aiotaan täyttää. Ilmastolakikin velvoittaa tarkastelemaan tehtyjen toimien riittävyyttä ja tarpeen vaatiessa korjata suuntaa. Nyt näin pitää tehdä”, sanoo tutkimusprofessori Raisa Mäkipää. Maankäytön ilmastopäästöjen vähentäminen ja metsien hiilinielujen vahvistaminen on mahdollista. Keinoja on mm. metsäkadon hillitseminen, turvepeltojen raivauksen välttäminen, turvepeltojen kosteikkoviljely, viljelykäytäntöjen ja tukipolitiikan …