Skenaario: Jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtyminen ojitetuissa korpikuusikoissa lisäisi Suomen ilmastohyötyjä verrattuna avohakkuuseen, vaikka poimintahakkuiden vaikutus maaperäpäästöihin on vähäinen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman SOMPA-hankkeen tutkimuksissa arvioitiin korpikuusikoiden kasvihuonekaasupäästöjen määrää ja syntymekanismeja eri metsänkasvatusmenetelmillä. Jatkuvapeitteinen kasvatus ja poimintahakkuu tuottaisivat merkittäviä ilmastohyötyjä isossa mittakaavassa, koska niistä syntyy paljon vähemmän päästöjä verrattuna avohakkuuseen. Poimintahakkuut eivät silti vähennä merkittävästi maaperäpäästöjä verrattuna hakkaamattomaan metsään, varsinkaan jos pohjavedenpintaa ei saada nostettua voimakkaasti. Scientific reports -sarjassa julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, miten Suomen metsien kasvihuonekaasupäästöt muuttuisivat, jos ojitetuissa korpikuusikoissa lopetettaisiin avohakkuut, mutta puuntuotanto säilytettäisiin vuosien 2016–2018 keskimääräisellä tasolla 73 …

IBFRA -konferenssi Helsingissä 28-31.8.2023

  Kahdeskymmenes The International Boreal Forest Research Association (IBRFA) -konferenssi järjestetään Helsingissä 28-31.8.2023. Joka toinen vuosi järjestettävä konferenssi kerää yhteen tutkijoita, yrityksiä, päättäjiä ja kansalaisyhteiskunnan jäseniä keskustelemaan boreaalisten metsien tulevaisuudesta. Vuoden 2023 konferenssin teemana on ilmastonmuutokseen sopeutuva, kestävä metsänhoito.   Aikataulu: Tiivistelmien jättömahdollisuus syyskuu 2022 – tammikuu 2023 (päättynyt) Ilmoittautuminen tapahtumaan auki tammikuussa 2023 Tiivistelmät hyväksytään 15.3.2023 Konferenssin ohjelma julkaistaan huhtikuussa 2023   Lisätietoa löytyy konferenssin nettisivuilta.    . Tapahtumaa …

Turvemaiden maankäyttöratkaisujen käsittely mediassa on lisääntynyt viime vuosina

SOMPA-hankkeelle tehdyn mediaseurannan perusteella turvemaiden maankäytön medianäkyvyys kasvoi vuosina 2016-2021 tasaisesti ja myönteiseen suuntaan. Mediaseurannan toteutti Luonnonvarakeskuksen viestintäharjoittelija Olli Jokela kesällä 2022. Tarkastelussa olivat mukana Käytännön Maamiehen, Maaseudun Tulevaisuuden ja Helsingin Sanomien aihetta käsittelevät artikkelit. Aikaväliltä kartoitettiin kaikki maininnat turvemaista maankäytön ja hiilensidonnan näkökulmasta, yhteensä 264 artikkelia. Tarkastelusta rajattiin pois muun muassa turpeen energiakäytön ja turvemaiden tuottavuuteen keskittyvät artikkelit. Mediaseurannan perusteella maankäyttöratkaisujen ilmastotietoinen käsittely mediassa lisääntyi, huolimatta maatalouden taloudellisten näkökulmien …

SOMPAn Heikki Lehtonen laatimassa suunnitelmaa maatalouden päästöjen vähentämiseen

Maa- ja metsätalousministeriö on nimittänyt SOMPA-hankkeen Päästövähennystoimien kannattavuus ja ohjauskeinot -työpaketin vetäjän, tutkimusprofessori Heikki Lehtosen laatimaan Maatalouden hiili-euro-ohjelman. Työn tavoitteena on laatia ohjelma siitä, miten saavutetaan 29 prosentin vähennys maatalouden kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2035 mennessä. Ohjelma on määrä saada valmiiksi maaliskuun 2022 loppuun mennessä. Maatalouden ilmasto- ja ympäristötoimenpiteet kerätään yhdeksi toimenpidekokonaisuudeksi, jossa määritellään tarkemmin päästövähennyspolku vuoteen 2035. Maatalouden kannattavuuden tulee toimeksiannon mukaan ohjelman myötä vahvistua. ”Kyse ei ole vain faktoista, vaan …

Tutkijat suosittelevat: maatalouspolitiikkauudistus saatava edistämään ilmastoviisasta maataloutta

EU:n maatalouspolitiikkauudistus edellyttää ilmastotoimien vahvistamista myös Suomen maataloudessa. Seitsemän tutkimushankkeen yhteinen politiikkasuositus kannustaa ottamaan käyttöön päästövähennys- ja hiilensidontatoimenpiteet niin turve- kuin kivennäismailla. Uutinen on julkaistu myös Luken sivuilla 23.4.2021 Suomessa ruuan alkutuotannon kasvihuonekaasupäästöistä noin puolet syntyy turvemaiden viljelystä. Siksi myös suurimmat ja nopeimmat päästövähennykset on mahdollista saavuttaa turvemaiden käytön muutoksilla. Tutkijat suosittelevat, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) Suomen strategiasuunnitelmaan sisällytetään riittävät kannustimet turvepeltojen viljelystä luopumiseen tai ennallistamiseen erityisesti silloin, kun …

Ilmastotoimet turvemaametsissä helpottavat Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista

Suomessa ojitetut turvemaametsät ja turvepellot tuottavat yhteensä yli 14 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain. Määrä on suurempi kuin kotimaan liikenteen aiheuttamat päästöt. Turvemaiden päästöjen vähentäminen on erittäin tärkeää Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on yksi keino hillitä turvemaan päästöjä. Suomi ei voi saavuttaa hiilineutraaliutta ilman hiilinieluja Ilmastopäästöt pitäisi Suomessa vähentää vuoteen 2035 ja koko EU:ssa vuoteen 2050 mennessä niin pieniksi, että jäljellä olevat päästöt sitoutuvat hiilinieluihin. Suomen ilmastopäästöjen määrä oli …

Yhdessä kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä – ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun 12.11.2020

Miten löydämme ratkaisuja tulevaisuuden kannalta kriittisiin kysymyksiin, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden kaventumiseen? ALL-YOUTH, IBC-Carbon ja SOMPA tutkimushankkeet järjestivät yhteisen seminaarin torstaina 12.11.2020, klo 12.00–16.00. OHJELMA JA TILAISUUDEN TALLENTEET 12.00 Seminaari alkaa 12.20 Metsien eri käyttömuotojen ja ekosysteemipalveluiden yhteensovittaminen IBC-Carbon: Metsänkäytön vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään Kommenttipuheenvuorot: ALL-YOUTH: Nuorten metsänomistajien tavoitteet metsissään: kuinka tieto ja vastuu siirtyvät? SOMPA: Metsien hiilinielut ja turvemaiden kasvihuonekaasupäästöt kartalla – missä ja miten tulisi edistää …

SOMPA-hankkeen policy brief: Maatalouden tukijärjestelmää kehitettävä tukemaan viljeltyjen turvemaiden ilmastokestävää käyttöä

Erityisen tehokkaita keinoja vähentää viljeltyjen turvemaiden ilmastopäästöjä ovat pohjaveden pinnan nostaminen ja kosteikkoviljely. Nykyinen maatalouden tukijärjestelmä ei kuitenkaan kannusta näiden käyttöönottoon. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat tarkastelleet keinoja vähentää turvepeltojen ilmastopäästöjä sekä ohjauskeinoja, joiden avulla voidaan tukea näiden käyttöönottoa. Viljelijöiden tulojen ei pitäisi vähentyä, jos he aktiivisesti hoitavat turvemaita ilmastopäästöjä vähentävinä kosteikkoina. Tutkijat esittävät seuraavia muutoksia nykyiseen tukijärjestelmään tukemaan kosteikkoviljelyä ja ilmastoviisasta turvemaiden viljelyä: Kosteikkoviljelykäytössä oleville turvemaille taataan maatalousmaan status ja …

Viljelijä ja metsänomistaja – tule kertomaan SOMPA-työpajoihin, millaisiin ilmastotoimiin olisit valmis ja millaisilla ehdoilla

Oulussa marraskuussa järjestettäviin työpajoihin kutsutaan mukaan sekä viljelijöitä, metsäomistajia että neuvojia keskustelemaan siitä, miten turvemaat saataisiin vähäpäästöisiksi. Tilaisuudet järjestää Sompa-tutkimushanke yhteistyössä PTT:n TURVA-hankkeen kanssa. Ensimmäisessä työpajassa 19.11. klo 10–14 metsänomistajia kutsutaan keskustelemaan suometsien ilmastokestävän hoidon kannattavuudesta metsänomistajan näkökulmasta. Ohjelmassa esitellään kustannuslaskelmia ja pohditaan tulevaisuuden taloudellisia kannustimia. Millä perusteella metsänomistaja päättää metsiensä käytöstä? Toisessa työpajassa 20.11. klo 10–14 keskustellaan viljelijän näkökulmasta turvepeltojen ilmastoviisaiden viljelymenetelmien kannattavuudesta. Ohjelmassa esitellään kustannuslaskelmia ja pohditaan tulevaisuuden …