Salmonellabakteerien aiheuttamat infektiot ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma ympäri maailmaa. Suomessa salmonellaa on torjuttu eläinperäisten elintarvikkeiden tuotantoketjusta pitkään ja sen johdosta kotimaisten elintarvikkeiden nauttiminen onkin salmonellan suhteen turvallisempaa kuin monessa muussa Euroopan maassa.
Suomessa eläintautien torjuntatyötä on tehty jo pitkään. Eläintuotannon tila- ja maantieteellinen rakenne ovat myötävaikuttaneet tätä torjuntatyötä: kotieläintilat ovat harvemmassa ja eläinten liikenne on vähäisempi kuin monessa muussa Euroopan maassa. Myös eläintiheys on meillä Keski-Eurooppaa vähäisempi.
Suomen ilmasto ja eristäytynyt sijainti on myös edesauttanut hyvän eläintautitilanteen saavuttamista.
EU:hun liittymisen kynnyksellä Suomen salmonellatilanne oli valmiiksi hyvin hallinnassa. Yksi keinoista, joiden avulla alhainen salmonellan esiintyvyys elintarvikeketjussa pyritään varmistamaan, on kansallinen salmonellavalvontaohjelma. Liittymisneuvotteluissa Suomi sai salmonellan osalta lisävakuudet. Niiden mukaisesti Suomeen tuotava tuore sian-, siipikarjan- ja naudanliha sekä tuotavien kananmunien tuotantotilat on tutkittava lähtömaassa salmonellan varalta ja tuloksen on oltava negatiivinen. EU:n mittakaavassa vapaan liikkuvuuden ja kaupan markkina-alueella tällainen poikkeus on merkki siitä, kuinka EU tasolla tunnustetaan Suomen saavutuksia salmonellavastaisissa toimissa.
Salmonellavalvontaohjelma asettaa vaatimukset salmonellatilanteen valvomiselle tuotantoeläimissä ja eläinperäisissä elintarvikkeissa. Mikäli valvonnassa todetaan salmonellaa, siitä seuraa aina lainsäädännössä määriteltyjä toimenpiteitä Ruotsilla ja Norjalla on Suomea vastaavia ja komission hyväksymiä salmonellavalvontaohjelmia.
Suomen kansallisen salmonellavalvontaohjelman piiriin kuuluvat naudat, siat ja siipikarja sekä niistä saatava liha ja kananmunat. Suomi on sitoutunut ohjelman puitteissa pitämään salmonellatason alle yhdessä prosentissa kussakin ohjelman piiriin kuuluvassa eläinlajissa. Sekä siipikarjan lihan että kananmunien tuotannossa salmonellaa valvotaan koko tuotantoketjussa eli isovanhempais- tai vanhempaispolvesta tuotantopolven lintuihin saakka. Näytteitä otetaan ohjelman mukaisesti ketjun eri vaiheissa hautomoista teurastamoihin ja leikkaamoihin saakka. Nautojen ja sikojen salmonellavalvonnassa näytteenotto painottuu teurastamoihin ja leikkaamoihin. Teurastamoissa ja leikkaamoissa on tavoitteena pitää salmonellan esiintyvyys alle viidessä prosentissa tutkituista eristä.
EFSA:n raporteista on vaikea löytää vertailevaa tilastoa EU jäsenmaiden salmonellatilanteesta, koska näytemateriaalit sekä näytteiden ja testattujen eläinten tai kantojen määrät vaihtelevat suuresti maittain. Jossain maissa otetaan useita erikokoisia näytteitä, joiden tuloksia esitetään yksitellen. Useiden maiden tulokset puuttuvat täysin varsinkin sikojen ja nautojen raportissa. Maatieteellinen kattavuus ja vertailtavuus on parasta broilerintuotannon salmonellatilanteesta.
Salmonella broileriparvissa ennen teurastusta maissa joissa toteutetaan seurantaohjelmia
Lähde: EFSA (European Food Safety Authority) and ECDC (European Centre for Disease Prevention and Control), 2016. The European Union summary report on trends and sources of zoonoses, zoonotic agents and food-borne outbreaks in 2015. EFSA Journal 2016;14(12):4634, 231 pp. doi:10.2903/j.efsa.2016.4634, Appendix 2015_SALMBROIBS.xls
Suomessa eläimissä ja niistä saatavissa elintarvikkeissa todetaan hyvin vähän salmonellaa. Vuodesta 1995 alkaen, jolloin kansallisen salmonellavalvontaohjelman toteuttaminen Suomessa aloitettiin, salmonellan esiintymistä on seurattu systemaattisesti ja tuloksista on kerätty raportteja. Salmonellasta ja muista eläinten ja ihmisten välillä siirtyvistä taudeista löytyy tietoa Zoonoosikeskuksen sivuilta.
Tietokantataulu
Salmonella broileriparvissa ennen teurastusta maissa joissa toteutetaan seurantaohjelmia
Yläreunan kuva: Pixabay