On tekijöitä, jotka vaikuttavat elintarviketuotannossa useaan toimialaan. Kahden tuotantopanoksen, maaperän ja veden, saatavuus ja puhtaus nousevat näiden tekijöiden joukossa erityisen tärkeään asemaan.
Maatalousmaan puhtaus, viljavuus ja tuotantokyky ovat yhtä lailla merkittäviä kuin vesiemme – talousveden, pintaveden ja pohjaveden – laatu. Näiden vaikutus elintarvikkeiden laatuun ulottuu läpi tuotantoketjun. Suomen maaperä kuuluu Euroopassa puhtaimpien joukkoon esimerkiksi raskasmetallien suhteen. Makean veden vesivarantomme on Euroopan runsaimpia väestöömme nähden. Laadukkaan veden saatavuudesta on muodostumassa tärkeimpiä kilpailuvaltteja maailman elintarvikemarkkinoilla.
Suomen elintarvikeketju on kansainvälisessä vertailussa erittäin puhdas myös bakteereista. Suomi – Pohjoismaiden naapurien Ruotsin ja Norjan rinnalla – on niitä harvoja maita, joissa salmonellatilanne on niin hyvä, että Euroopan komissio on myöntänyt ulkomaankaupassa erityisvakuudet: maahan saa tuoda vain salmonellattomia liha- ja kananmunaeriä. Salmonellavalvonta tuottajien ja viranomaisten yhteistyönä kattaa koko kotimaisen tuotantoketjun rehuista teolliseen tuotantoon, ja on monen vuosikymmenen järjestelmällisen työn tulos.
Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne kytkeytyvät vahvasti yhteen Euroopan maissa. Mitä enemmän antibiootteja on käytössä kotieläintuotannossa, sitä kehnompi on maan mikrobilääkeresistenssitilanne, ja päinvastoin. Suomessa tuotantoeläimille annettujen antibioottien käyttötaso on Euroopan alhaisempia. Vastaavasti resistenssitilanne on hyvä, mikrobilääkkeet tehoavat Suomessa bakteereihin hyvin. Bakteerien resistenssiä varsinkin moniresistenssiä havaitaan maassamme vähän.
Tekijä, jossa Suomi on omassa luokassaan todennäköisesti koko Euroopassa, on hygieniaosaaminen. Kansainvälisesti harvinainen on myös tämän osaamisen todistukseksi kehitetty hygieniapassi. Hygieniaosaamisen erittäin suuri kattavuus takaa sen, että Suomen elintarvikeketjussa tuotettu puhdas ja turvallinen ruoka tavoittaa kuluttajat moitteettomassa kunnossa.
Yläreunan kuva: Pixabay/Engin Akyurt