Suomen maantieteellisesti syrjäinen sijainti, suhteellisen vähäinen eläinliikenne ja pitopaikkojen väliset etäisyydet edesauttavat hyvän eläintautitilanteen säilymistä. Usein vakavimpia eläintauteja havaitaan muissa maissa ennen Suomea, mikä antaa aikaa varautumisen ja tautisuojauksen parantamiseen. Suomen talven usein ankarien sääolosuhteiden ansiosta eläimille on yleensä järjestetty hyvin eristetty eläinsuoja, jossa voidaan pitkälti estää kosketukset esimerkiksi luonnonvaraisiin eläimiin. Tuotantoeläimiä pidetään täysin erillään saman lajin harraste-eläimistä.
Euroopan Komission eläintautien ilmoittamisjärjestelmän (ADNS, Animal Disease Notification System) tietoja päivitetään viikoittain koko Euroopan tilanteesta. Järjestelmässä seurataan 54 eläintaudin esiintymistä sekä tuotanto- että villieläimissä Euroopan maissa. Havaintoja on saatavilla takautuvasti eläintaudeittain ja maittain. Kirjattujen tautitapausten määrä on noussut huomattavasti vuosikymmenen alusta vuoteen 2017. Taustalla on muutama nopeasti leviävä tauti. Euroopan muissa maissa runsaslukuisimmat taudit ovat olleet märehtijöiden sinikielitauti (bluetongue), afrikkalainen sikarutto (ASF) ja korkeapatogeeninen lintuinfluenssa. Vuonna 2017 tammi-marraskuun jaksolla lähes 93% havainnoista liittyy näihin tauteihin. Suomessa ei ole tavattu sinikielitautia sitten 1960-luvun ja afrikkalaista sikaruttoa ei koskaan. Suomi säilyy näistä taudeista vapaana tehokkaan taudinvastustustyön ansiosta.
Euroopan eläintautien seurantajärjestelmään kirjatut todennetut tapaukset maittain
Suomen 2016 luvut liittyvät korkeapatogeeniseen (H5N8) lintuinfluenssaan, joka todettiin vuonna 2016 ensin luonnonvaraisissa linnuissa. Lisäksi se todettiin myös lintutarhasta Ahvenanmaalla. Lintutarhan ympärille perustettu rajoitusvyöhyke purettiin maaliskuussa 2017. Vuoden 2017 kaikki havainnot ovat lintuinfluenssatapauksia luonnon linnuissa. Siipikarjaan lintuinfluenssa ei ole levinnyt. Lintuinfluenssaa lukuun ottamatta Suomi säilyi vapaana helposti leviävistä eläintaudeista, kuten suu- ja sorkkataudista, sikarutoista ja Newcastlen taudista. Afrikkalainen sikarutto jatkoi leviämistään Suomen lähialueilla, mutta tautia ei todettu Suomessa. Suomi säilyi vapaana strategisesti tärkeiksi katsotuista eläintaudeista.
Vuonna 2016 uusia salmonellatapauksia todettiin kaikkiaan kuudella nautatilalla, kolmella sikatilalla ja seitsemällä siipikarjatilalla. Uusien tapausten määrä väheni nauta- ja sikatiloilla, mutta lisääntyi siipikarjatiloilla. Uusia salmonellatapauksia oli yhteensä 16, kun niitä vuonna 2015 oli yhteensä 21. Salmonellan esiintyvyys säilyi selvästi tavoitetasolla, alle 1 %:ssa.
Lohikalojen tarttuvaa IHN-tautia (kalojen tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio) todettiin Suomessa ensi kertaa marraskuun 2017 lopussa.
Tietokantataulu
Euroopan eläintautien seurantajärjestelmään kirjatut todennetut tapaukset maittain
Linkit
Elintarviketurvallisuusvirasto (2017) Eläintaudit Suomessa 2016, Linkki raporttiin
Yläreunan kuva: Pixabay/Anne Leino