Palaa raportin etusivulle napauttamalla tästä

Biomassojen käsittely hyönteisillä

Kirjoittaja: Sami Virtanen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

 

Yksi kiertotalouden keskuspilareista on vähäarvoisten sivuvirtojen hyödyntäminen entistä tehokkaammilla tavoilla niin, että siitä saadaan hyödynnettäviä jakeita talteen. Epäorgaanisten materiaalien, kuten metallien kierrätyksessä ollaan jo pitkällä, mutta biomassojen kierrätysmenetelmien kehitys on ollut hitaampaa. Ongelmana ovat suuret volyymit, korkea kosteuspitoisuus, vaihteleva laatu ja alhainen jalostusaste. Biomassojen käsittely mekaanisesti on hidasta ja kallista. Hyönteiset nousevat esiin uutena vaihtoehtona prosessien tehostamiseen. (Singh & Kumari. 2019).

Hyönteiset biomassojen prosessoijina

Luonnossa biomassan kierto loppuu hajottajiin, jotka vapauttavat biomassojen sisältämät ravinteet muiden eliöiden käytettäviksi. Saman periaatteen mukaisesti voidaan koota teollinen prosessi, joka hyödyntää hajottajia, hyönteisiä ja mikrobeja biomassojen käsittelyssä. Biomassojen prosessoinnissa luodaan olosuhdekontrolloitu ympäristö, jossa hajottajat käyttävät prosessoitavaa biomassaa ravintonaan.

Hajottajista erityisesti hyönteiset ovat kehittyneet käyttämään erilaisia biomassoja tehokkaasti ravinnokseen. Tehokkuus perustuu siihen, että biomassojen lisäksi hyönteiset voivat käyttää ravintonaan myös hajottajamikrobeja sekä niiden tuottamia yhdisteitä. Tämän vuoksi hyönteiset pystyvät käsittelemään myös sellaisia biomassoja, joilla itsessään on matala ravintoarvo. Hajotustoiminnan seurauksena biomassaan sitoutuneet ravintoaineet vapautuvat helpommin käytettävään muotoon, jota hajottajat käyttävät ravintonaan. Osa ravintoaineista jää hyödyntämättä tai hajoamatta, jolloin ne jäävät kasvien käytettäväksi frassiin, eli toukkien jauhautuneen kuoren, ulosteen ja prosessoidun biomassan seokseen. Hajotustoiminnan yhteydessä osa ravinteista vapautuu kaasuina kuten hiilidioksidina ja metaanina.

Hyönteisiä on helpompi erotella prosessoidusta biomassasta kuin mikrobeja tai sienikasvustoa, jolloin biomassasta hajotustoiminnan tuloksena hyönteisiin siirtyneet sekä frassiin jääneet ravinteet on mahdollista kerätä talteen ja hyödyntää. Toukkamassa seulotaan frassista erilleen ja teurastetaan joko pakastamalla, kuumentamalla tai mekaanisesti murskaamalla. Toukkamassa voidaan sitten jalostaa tuotantoeläinten rehuksi joko kokonaisena toukkana tai proteiini- ja rasvajakeena, lemmikkien ruoaksi, teknisiksi rasva- ja öljyjakeiksi, biodieseliksi sekä toukkien ulkokuori kitosaaniksi. Lisäksi biomassan prosessoinnin loppujäännös ja frassi voidaan hyödyntää biokaasutuksessa tai lannoitteena. Hyödyntämällä toukkamassaan kerääntyneet ravinteet jalostuksessa saadaan vähäarvoisia biomassoja muutettua arvokkaammiksi raaka-aineiksi ja lyhentää ravinteiden kiertoaikaa. (Singh & Kumari. 2019).

Biomassoja voidaan prosessoida eri menetelmin

Perinteisesti biomassoja on prosessoitu kompostoimalla maanparannusaineeksi. Kompostointi ei vaadi suuria tuotantopanoksia, mutta prosessi on hidas ja lopputuotteessa hyödynnetään vain osa ravinteista. Nyttemmin rinnalle on kasvanut biokaasutus. Se vaatii suuria tuotantopanoksia, mutta prosessi on kompostointia nopeampi ja tehokkaampi. Biokaasutuksessa saadaan useita lopputuotteita, kuten biokaasua ja mädätettä. Biokaasutuksella saadaan biomassojen ravinteet tehokkaammin ja monipuolisemmin käyttöön sekä jalostettua korkeampiarvoisia tuotteita, joilla voidaan korvata fossiilia polttoaineita ja kivennäislannoitteita. (Gasum. 2019).

Hyönteiskäsittelyllä biomassoja saadaan prosessoitua nopeasti ja kohtalaisilla tuotantopanoksilla. Lämpimän kosteilla alueilla prosessointia voidaan suorittaa ulkotiloissa yksinkertaisissakin betonialtaissa, pohjoisilla alueilla kuten Euroopassa olosuhteet ja lakiasetukset tuovat oman haasteensa. Suuren kokoluokan kaupalliset kasvattamot ovat vielä kehityksen alla ja automaation taso on alhainen. Prosessointiajoissa hyönteisillä puhutaan viikoista, ei kuukausista kuten muilla menetelmillä.

Prosessi on myös ympäristöystävällinen, hyönteisprosessoinnin lämmityspotentiaali (GWP) on puolet aumakompostoinnin potentiaalista ja tuottaa 47 kertaa vähemmän suoria hiilidioksidipäästöjä (Mertenat, ym. 2019). Tekijöinä tähän on tehokas konversio biomassasta toukkamassaksi, jolloin hiiltä ja metaania ei pääse vapautumaan hajoamistoiminnasta ilmaan toisin kuin aumakompostoinnista ja loppujäännös jää pieneksi. Toukkamassa myllertää biomassaa jatkuvasti, pitäen sen ilmavana ja kuohkeana, vähentäen hajuhaittoja. Hyönteisprosessoinnissa biomassasta haihtuu runsaasti kosteutta, jolloin loppujäännöksen eli hyönteisprosessoinnin jälkeisen massan määrä pienenee entisestään. Edellä kuvatut prosessointimenetelmät eivät myöskään kilpaile keskenään, sillä kompostoinnin tai biokaasutuksen sivu- ja lopputuotteita voidaan prosessoida hyönteisillä ja päinvastoin, jolloin ne voidaan integroida tehokkaaksi järjestelmäketjuksi. (Lalander. 2017).

Lainsäädännön rajoitteet

Lainsäädännön näkökulmasta hyönteiset biomassojen käsittelijöinä on uusi asia. Nykyisiä asetuksia sovelletaan hyönteisten käyttötarkoituksen mukaisesti. Suomessa viranomaistahot ovat osoittaneet tukensa hyönteistaloudelle ja muuttuvia käytäntöjä on kehitetty yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Hyönteisille voi syöttää luokan 2 ja 3 sivutuotteiksi luokiteltuja biomassoja, mutta jatkojalostusta rajoittaa elintarvike- ja rehulainsäädäntö. Elintarvikkeeksi kasvatettujen hyönteisten tulee noudattaa elintarvike- ja rehulainsäädännön asetuksia ja siten niiden ruokinnassa ei voida käyttää lihaa sisältäviä tai jätteiksi lueteltavia biomassoja. Rehulainsäädäntö myös omalta osaltaan rajoittaa käytettäviä biomassoja, mutta kalatalouden, lemmikki- ja turkiseläinten rehuiksi hyönteisiä voidaan käyttää rehuasetuksen rajoitusten mukaisesti. (Hyönteiset elintarvikkeina, Sivutuotteiden käyttö ja hävitys).

Mustasotilaskärpänen ja jauhopukki käytetyimmät

Hajottavia ja saptrotrofisia eli kuollutta orgaanista materiaalia syöviä hyönteisiä esiintyy luonnossa laaja kirjo. Tällä hetkellä hyönteistalous on keskittynyt käyttämään biomassojen käsittelyssä mustasotilaskärpäsiä (Hermetia illucens) ja jauhopukkeja (Tenebrio molitor) niiden ominaisuuksien vuoksi. Myös muita kärpäslajeja ja torakoita käytetään. Hyönteisten lisäksi lierot ovat olleet tärkeä, luonnollinen osa tunkioita ja kotikomposteja kautta historian.

Mustasotilaskärpänen on tropiikista kotoisin oleva hajottaja. Sillä on nopea elinkierto, 6-8 viikkoa.  Mustasotilaskärpäsen toukkien biomassojen käsittelyä voidaan kutsua ’puhtaaksi’ prosessiksi, sillä ihmisten taudinaiheuttajamikrobien tai yleisimpien vierasaineiden, kuten kasvinsuojelu- ja lääkeaineiden, ei ole havaittu toistaiseksi häiritsevän tai sairastuttavan toukkaa. Toukat omaavat tehokkaan immuniteetin ja käyttävät mikrobitoimintaa ravintonaan, vähentäen taudinaiheuttajamikrobien määrää käsiteltävässä biomassassa (Lalander, ym. 2014). Toukkakompostoinnin on myös havaittu lyhentävän kemikaalien puoliintumisaikaa prosessoidussa biomassassa tavanmukaiseen kompostointiin verrattaessa. Esimerkiksi epilepsialääke karbamatsepiinin ja antibiootti roksitromysiinin puoliintumisaika laski 28 päivästä 1,9 päivään karbamatsepiinilla ja 0,6 päivään roksitromysiinillä (Lalander, ym. 2016). Aikuiset puolestaan hakeutuvat vain mätänevän biomassan luo eivätkä itse syö mitään, rajoittaen niiden tauteja levittävää vaikutusta.

Jauhopukki on kotoisestikin meillä esiintyvä hajottaja, joka elää lahopuussa, linnunpesissä, komposteissa ja kotitalouksien jauhopusseissa. Jauhopukin erikoisuutena on sen kyky hajottaa muovia ja styroksia käyttäen niitä ravintoaineinaan (Brandon, ym. 2018). Myös mehiläispesien tuholaisella, vahakoisalla (Galleria mellonella) on havaittu olevan samankaltaisia ominaisuuksia (Bombelli, ym. 2017). Jauhopukkia on pitkään kasvatettu lemmikkien ruoaksi ja kalansyöteiksi. Lisäksi sitä käytetään Euroopassa (Ynsect, Livefoods Direct, Delibugs) ja USA:ssa (Rainbow Mealworm, Grubco, Chubby mealworms) elintarvikkeena, lemmikki- ja tuotantoeläinten rehukomponenttina, teknisenä rasva- tai öljyjakeena ja kitosaanin lähteenä.

Prosessoitavat biomassat

Prosessoimalla ongelmallisia biomassoja hyönteisillä voidaan niiden arvoa ja jalostusastetta nostaa. Ongelmallisia biomassoja ovat puhdistamolietteet, lannat, pilaantuneet rehut ja viljat, elintarviketeollisuuden sivuvirrat, ruokahävikki, yhdyskuntajätteet.  Ongelmallisia nämä ovat korkean kosteuspitoisuuden tai epäpuhtauksien kuten lääkejäämien, kemikaalien, torjunta-aineiden, homeiden, raskasmetallien vuoksi. Jätevedenkäsittelyn puhdistamolietteitä prosessoitaessa hyönteisillä lietteiden kosteuspitoisuus vähenee, jolloin ne soveltuvat paremmin kompostointiin, mädätykseen tai biokaasutukseen. Prosessissa syntyy myös toukkamassaa, jonka kautta saadaan kerättyä lietteen ravinteita jalostuskiertoon.

Puhdistuslietteen prosessointi hyönteisten avulla vähentää haitallisten mikrobien määrää ja lyhentää lääkeaineiden ja kemikaalien hajoamisaikaa. Yhdyskuntajätteistä bio- ja ruokajätteitä voidaan prosessoida hyönteisillä.

Cecilia Lalander (2018) on tutkinut ruokasivuvirtojen hyödyntämisketjua hyönteisillä pilottilaitoksessa. Hyönteisprosessoinnilla ravinteiden kiertoa saadaan nopeutettua ja isompi osa ravinteista pysyy kierrossa mukana ihmisille helpommin hyödynnettävässä muodossa kuin perinteisessä lineaarisessa tuotantoketjussa. Ruokajae poistettunakin elintarviketeollisuuden sivuvirtapotentiaalit ovat suuria ja modulaarisella prosessointilaitoksella pystytään käsittelemään massat niiden alkulähteellä. Alustavien kannattavuuslaskelmien perusteella prosessointi olisi myös taloudellisesti kannattavaa. (Lalander, 2018).

Maatalouden biomassoista ongelmallisia ovat pilaantuneet rehut ja rehuviljat. Rehuja pilaavat homehtuminen, hiivat ja aerobiset bakteerit. Viljoja haittaavat homesienet. Biomassat on mahdollista käsitellä hyönteisillä paikallisesti tilakoon ratkaisuilla tai keskittyneesti useiden tilakeskuksien alueelta. Prosessoinnista jäävän toukkamassan ravintoaineet, pääasiassa proteiini ja rasva, voidaan hyödyntää rehun raaka-aineina kaloille ja siipikarjalle, jolloin pilaantuneiden rehujen ravinteet saadaan nopeasti palautettua kiertoon. Frassi ja biomassan loppujäännös voidaan hyödyntää lannoitteena ja prosessointi vähentää riskiä rehun pilanneiden taudinaiheuttajien siirtymisestä ravintoketjussa. (Bosch, ym. 2017).

Nykyisellään ruoka- tai muuksi jätteeksi lueteltavia biomassoja ei saa käyttää hyönteisten ruokinnassa, jos hyönteisiä jalostetaan elintarvike- tai rehukäyttöön (Hyönteisiä rehuksi, 2017). Maatalouden lantaa voidaan myös käsitellä puhdistamolietteiden tapaan, alentaen niiden kosteuspitoisuutta ja tilavuutta. Toukat käyttävät lannan ravinteita kasvuun, vähentäen myös sen typpi- ja fosforipitoisuuksia ja alentaen typpi-fosfori-suhdetta, jolloin lannan levityspaine kevenisi varsinkin viljelijöillä, joilla ei riitä peltopinta-ala levittämiseen. Nitraattiasetus asettaa ylärajan kuinka paljon typpeä saa levittää pelloille lannoitteena. Tuotantoeläintilat, joilla ei ole tarpeeksi omaa peltoa tuottamansa lannan levitykseen, tarvitsevat toisia keinoja käsitellä ylimääräisen lantansa. (Oonincx, ym. 2015).

Alhaisen sanitaation maissa hyönteispopulaatioita voidaan sisällyttää yleisiin käymälöihin ja kuoppavessoihin, jolloin niiden huoltoväli pitenee ja tautipaine kevenee hyönteisten vähentäessä haitallisia mikrobeja (Banks, 2014). Mustasotilaskärpänen myös kilpailee samoista elinalueista muiden haitallisempien kärpäslajien kanssa ja näin rajoittaa niiden esiintymistä (Stevenson, ym. 2000).

Hyönteiskäsittelyllä voidaan myös tehostaa olemassa olevia biomassojen käsittelymenetelmiä. Esimerkiksi fytoremediaatiossa kontaminoituneita maamassoja puhdistetaan istuttamalla pilaantuneeseen maahan kasveja, jotka imevät kontaminaatteja lehtimassaansa. Normaalisti tämä lehtimassa kompostoidaan, mutta hyönteiskäsittelyllä prosessia voidaan nopeuttaa ja kontaminaattien hajoaminen tehostuu. (Bulak, ym. 2018).

Riskit

Biomassojen, ja varsinkin likaisten massojen, käsittelyssä hyönteisillä esiin nousee kysymyksiä mahdollisista riskeistä kuten raskasmetallien kertymisestä hyönteisiin ja taudinaiheuttajien leviämisestä.

Vaikka kyse on bioteknisestä prosessista, on hyönteisten hyvinvointiin helpompi samaistua kuin mikrobien. Hajottajahyönteiset ovat kuitenkin luonnostaan kestäviä kehnoja olosuhteita ja mikrobeja vastaan ja tutkimukset ovat osoittaneet niiden kestävän biomassoissa esiintyviä vierasaineita. Suurimmat riskit muodostuvat raskasmetallien, kemikaalien ja taudinaiheuttajien rikastumisesta toukkamassaan. Raskasmetallien kuten lyijyn ja kadmiumin on havaittu hidastavan hyönteisten kasvua ja rikastuvan niiden kudoksiin. Toisaalta mykotoksiinien, kemikaalien, torjunta-aineiden ja lääkejäämien ei ole havaittu hidastavan mustasotilaskärpästen kasvua. (Scheibelberger, ym. 2017, Fels-Klerx, ym. 2016).

Osan hyönteislajeista, esimerkiksi mustasotilaskärpäsen, on havaittu nopeuttavan kemikaalijäämien hajoamista syötetyissä biomassoissa (Lalander, ym. 2016). Parasiittien, kuten suolinkaisten ja kokkidien, on havaittu selviytyvän hyönteiskäsittelystä ja eläviä parasiittejä on löydetty niin toukkamassasta kuin prosessoidusta biomassasta (Müller, ym. 2019). Vierasaineiden sietokyky vaihtelee hieman hajottajahyönteislajeittain. Elintarviketurvallisuutta koskeva lainsäädäntö rajoittaa biomassan prosessointiin käytetyn toukkamassan jatkojalostusta rehuksi tai elintarvikkeeksi, mutta tekninen käyttö toukkamassan jatkojalosteille on mahdollista. (Keskisaari, 2018)

Biomassojen prosessointi hyönteisillä avaa monia mahdollisuuksia kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseen. Biomassojen prosessoinnin lisäksi muovien käsittely jauhopukeilla, kemikaalien hajottamisen nopeuttaminen ja raskasmetallien puhdistaminen mädätteestä mustasotilaskärpäsillä monipuolistaa nykyisiä biomassojen käsittelymenetelmiä ja muuttaa miten näemme jätteen ei vain lopputuotteena, vaan potentiaalisena raaka-aineena. Aihe vaatii vielä kuitenkin tutkimusta ja pilottitestejä optimaalisten olosuhteiden ja prosessien löytämiseksi. Muovien ja mikromuovien hajoamisesta ravintoaineiksi ei ole varmuutta. Huoli elintarviketurvallisuudesta rajoittaa biomassojen käyttöä ja toukkamassojen jalostusta. Epävarmuuksista huolimatta sijoittajat ovat valmiita panostamaan suuriakin summia alalle. Yksi pisimmällä olevista toimijoista on eteläafrikkalainen AgriProtein, joka on perustanut kaupallisen mittakaavan prosessointi- ja jalostuslaitoksen. Filippiineillä, Indonesiassa ja Kiinassa jäteongelmaan etsitään ratkaisua hyönteisistä. Kaupallisen toiminnan lisäksi on aloitettu panostus hyönteislajien jalostukseen. Lajien ja niiden suolistomikrobien genomeja on määritelty ja nyt pyritään muokkaamaan haluttuja ominaisuuksia tarpeiden mukaisiksi (Liu, ym. 2014, Zhan, ym. 2020). Hyönteiset ovat osoittautuneet olevansa vahva ehdokas kiertotalouden toteuttamisen peruspilariksi.

 

Lähteet

Banks, I. 2014. To assess the impact of black soldier fly (Hermetia illucens) larvae on faecal reduction in pit latrines. PhD thesis, London School of Hygiene & Tropical Medicine. DOI: https://doi.org/10.17037/PUBS.01917781.

Bombelli, P. Howe, C. & Bertocchini, F. 2017. Polyethylene bio-degradation by caterpillars of the wax moth Galleria mellonella. Current Biology 27: 292-293. https://doi.org/10.1016/j.cub.2017.02.060.

Bosch, G. van der Fels-Klerx, H. J. de Rijk, T. C. & Oonincx, G. A. B. 2017. Aflatoxin B1 tolerance and accumulation in black soldier fly Larvae (Hermetia illucens) and yellow mealworms (Tenebrio molitor). Toxins 9. https://doi.org/10.3390/toxins9060185.

Brandon, A., Gao, S., Tian, R., Ning, D., Yang, S., Zhou, J., Wu, W. & Criddle, C. 2018. Biodegradation of polyethylene and plastic mixtures in mealworms (Larvae of Tenebrio molitor) and effects on the gut microbiome. Environmental Science & Technology 52: 6526-6533. https://doi.org/10.1021/acs.est.8b02301.

Bulak, P. Polakowski, C. Nowak, K. Wásko, A. Wiacek, D. & Bieganowski, A. 2018. Hermetia illucens as a new and promising species for use in entomoremediation. Science of total environment 633: 912-919. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2018.03.252.

van der Fels-Klerx, H. J. Camenzuli, L. van der Lee, M. K. Oonincx, D. G. A. B. 2016. Uptake of cadmium, lead and arsenic by tenebrio molitor and hermetia illucens from contaminated substrates. PloS One 11. doi: 10.1371/journal.pone.0166186.

Gasum. 2019. Biokaasu – uusiutuvaa kotimaista energiaa. https://www.gasum.com/kaasusta/biokaasu/biokaasu/.

Hyönteisiä rehuksi. 2017. Ruokavirasto. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/rehuala/tiedotteet/tied2017/tiedote_3740_0405_2017.pdf.

Hyönteiset elintarvikkeina. Ruokavirasto. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/elintarvikeala/alkutuotanto/hyonteisohje_10588_3_fi.pdf.

Keskisaari, R. 2018. Säädöksen hyönteistuotannossa, ylitarkistaja Riina Keskisaari, Evira. Esitys Luken hyönteislaboration avajaisissa. https://www.slideshare.net/LukeFinland/sdksen-hynteistuotannossa-ylitarkastaja-riina-keskisaari-evira.

Lalander, C. Fidjeland, J. Diener, S. Eriksson, S. Vinnerås, B. 2014. High waste-to-biomass conversion and efficient Salmonella spp. reduction using black soldier fly for waste reduction. Agronomy for sustainable development 35: 261-271. https://doi.org/10.1007/s13593-014-0235-4.

Lalander, C. Senecal, J. Gros Calvo, M. Ahrens, L. Josefsson, S. Wiberg, K. Vinnerås, B. 2016. Fate of pharmaceuticals and pesticides in fly larvae composting. Science of total environment 565: 279-286. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2016.04.147.

Lalander, C. Nordberg, Å. Vinnerås, B. 2017. A comparison in product‐value potential in four treatment strategies for food waste and faeces – assessing composting, fly larvae composting and anaerobic digestion. Global Chance Biology Bioenergy 10: 84-91. DOI: https://doi.org/10.1111/gcbb.12470.

Lalander, C. 2018. Insect assisted organic waste management – A circular economic approach, Cecilia Lalander, SLU. Esitys Luken hyönteislaboratorion avajaisissa https://www.slideshare.net/LukeFinland/insect-assisted-organic-waste-management-a-circular-economic-approach-cecilia-lalander-slu.

Liu, L. & Wang, C. 2014. Complete mitochondrial genome of yellow meal worm (Tenebrio molitor). Dongwuxue Yanjiu 35: 537-545. doi: 10.13918/j.issn.2095-8137.2014.6.537.

Mertenat, A. Diener, S. & Zurbürgg C. 2019. Black Soldier Fly biowaste treatment – Assessment of global warming potential. Waste Management 84: 173-181. https://doi.org/10.1016/j.wasman.2018.11.040.

Müller, A. Wiedmer, S. Kurth, K. 2019. Risk evaluation of passive transmission of animal parasites by feeding of black soldier fly (Hermetia illucens) larvae and prepupae. Journal of food protection 82:  948-954. https://doi.org/10.4315/0362-028X.JFP-18-484.

Oonincx, D. G. A. B. van Huis, A. & van Loon, J. J. A. 2015. Nutrient utilization by black soldier flies fed with chicken, pig, or cow manure. Journal of insects as food and feed 1: 131-139. https://doi.org/10.3920/JIFF2014.0023.

Scheibelberger, R. Axmann, S. Adler, A. Jäger, H. 2017. Impact of substrate contamination with mycotoxins, heavy metals and pesticides on the growth performance and composition of black soldier fly larvae (Hermetia illucens) for use in the feed and food value chain. Food additives & contaminants: Part A 34: 1410-1420. https://doi.org/10.1080/19440049.2017.1299946.

Sivutuotteiden käyttö ja hävitys. Ruokavirasto. https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elainala/elaimista-saatavat-sivutuotteet/sivutuotteiden-kaytto-ja-havitys/.

Stevenson, D. E. Cocke, J. 2000. Integrated pest management of flies in texas dairies. Agrilfie Extension. http://agrilife.org/livestockvetento/files/2015/07/E26.pdf.

Zhan, S. Fang, G. Cai, M. Kou, Z. Xu, J. Cao, Y. Bai, L. Zhang, Y. Jiang, Y. Luo, X. Xu, J. Xu, X. Zheng, L. Yu, Z. Yang, H. Zhang, Z. Wang, S. Tomberlin, J. K. Zhang, J. & Huang, Y. 2020. Genomic landscape and genetic manipulation of the black soldier fly Hermetia illucens, a natural waste recycler. Cell Research 1: 50-60.


Viittausohje: Virtanen, S. 2020. Biomassojen käsittely hyönteisillä. Teoksessa: Heiska, S., Marnila, P., Mäki, M., Kotro, J., Lähtinen, K., Niemi, J., Välimaa, A-L. (toim.) Tiedolla hyönteisalan tulevaisuuteen. Loppuraportti. https://luke.fi/biosecurity/hyonteisala (viitattu: päivämäärä).


Palaa raportin etusivulle napauttamalla tästä

Hämeen ELY-keskus tukee Tiedolla hyönteisalan tulevaisuuteen hanketta 150 000 eurolla vuosina 2018-2020 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tukee MiniEines – Hyönteisistä einestä ja euroja hanketta 216 000 eurolla vuosina 2018 – 2020 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.