Elintarvikekontaminanteille ei ole harmonisoitua monitorointijärjestelmää. Elintarvikkeita koskevaa valvontaa ja seurantaa ympäristöperäisten kontaminanttien ja muiden vierasaineiden osalta toteutetaan yhteisölainsäädännön vaatimuksesta ((EY) N:o 1881/2006 muutoksineen) ja komission monitorointisuosituksiin perustuen. Tavoitteena on valvoa, etteivät haitallisten vierasaineiden pitoisuudet elintarvikkeissa ylitä lainsäädännössä asetettuja sallittuja enimmäismääriä ja/tai turvallisena pidettyjä pitoisuuksia, ja tuottaa samalla tietoa vallitsevasta kansallisesta tilanteesta. Eviran koordinoimat tutkimukset keskittyvät lähinnä kansallisen tilannekuvan luomiseen ja lainsäädännön valmisteluun.
Näytteenottoa pyritään kohdentamaan riskiperusteisesti sinne, missä ongelmien esiintyminen on todennäköisintä. Eviran toteuttama valvonta ja kartoitus kohdistetaan pääosin kotimaisiin ja/tai kotimaan markkinoilla oleviin tuotteisiin.
Harmonisoidun ohjelman puuttuessa EFSAn aiheesta koostama vuosittainen dokumentti sisältää ainoastaan tiedot, mistä yhdisteistä aineistoa on lähetetty ja kuinka paljon. Vuonna 2016 EU-maat lähettivät yli 837 000 kontaminanttitulosta EFSA:lle.[1] Tulokset koskivat yli 100 erilaista yhdistettä kolmetasoisen luokituksen mukaan. Eri maiden väliset vertailut ovat kuitenkin varsin haasteellisia, koska aineistojen määrän lisäksi mitään vertailevia tuloksia sisällöstä ei ole saatavilla.
Yleisesti voidaan arvioida, että joidenkin kontaminanttien osalta tilanne Suomessa on mahdollisesti parempi kuin joissakin muissa maissa (esim. kadmium viljassa), mutta vastaavasti joidenkin elintarvikkeiden osalta tilanne on päinvastainen (esim. dioksiinit Itämeren rasvaisissa kalalajeissa).
Alaviite
[1] EFSA (European Food Safety Authority) and Vernazza F, 2017. Summary of the 2016 Data Collection on Contaminant Occurrence Data. EFSA supporting publication 2017:EN-1217, 280 p. Raportti
Yläreunan sivu: Pixabay/Ralf Wetterle