Mikrobilääkeresistenssi

Antibioottiresistenssi eläimistä ja lihasta eristetyillä bakteereilla

Antibiootilla tarkoitetaan elävien mikrobien tuottamaa, toisia mikrobeja tappavaa tai niiden kasvua estävää ainetta. Antibioottien vaikutuskirjo vaihtelee; osa tehoaa moniin eri bakteerilajeihin (ns. laajakirjoiset lääkkeet) ja osa vain muutamiin lajeihin (ns. kapeakirjoiset lääkkeet).

Bakteereilla esiintyy sekä luonnollista että hankittua antibioottiresistenssiä. Bakteerien luonnollinen resistenssi on bakteerisuvulle tai -lajille tyypillinen ominaisuus, jonka seurauksena kaikki antibioottiryhmät eivät tehoa kaikkia bakteereita vastaan. Hankitulla resistenssillä tarkoitetaan sen sijaan ilmiötä, jossa aiemmin tietylle lääkeaineelle herkät kannat muuntuvat vastustuskykyisiksi eli resistenteiksi esimerkiksi geenimutaation tai horisontaalisen geeninvaihdon seurauksena. Moniresistentit bakteerit ovat samanaikaisesti vastustuskykyisiä vähintään kolmelle eri antibioottiryhmälle.

Viime vuosina lisääntynyt antibioottiresistenssi lisää ihmisten ja eläinten sairastavuutta, kuolleisuutta ja terveydenhuollon kustannuksia. Antibioottiresistenssin yleistyminen onkin yksi ihmisten ja eläinten terveydenhuollon vakavimpia uhkia. Tästä johtuen pyrkimyksenä on estää mikrobilääkkeille resistenttien bakteerikantojen muodostuminen ja leviäminen. Lääkekieltoasetuksessa (1054/2014) ihmisten vakavien infektiosairauksien hoitoon käytettävien mikrobilääkkeiden käyttöä eläimille on rajoitettu tai kielletty. Suomen asetus koskee kaikkia eläinlajeja ja se on alan tiukimpia säädöksiä EU:ssa.

Suomessa on vuodesta 2002 alkaen ollut käynnissä antibioottiresistenssin seurantaohjelma, FINRES-Vet. Ohjelmassa tutkitaan eläinten ja ihmisten välillä leviävien (nk. zoonoottisten) taudinaiheuttajabakteereiden, eräiden eläimille tautia aiheuttavien bakteerien sekä indikaattoribakteerien antibioottiherkkyyttä. Resistenssiseurantaan kuuluvat indikaattoribakteerit ovat terveiden eläinten suoliston ns. normaaliin mikrobistoon kuuluvia bakteereita. Niissä esiintyvän resistenssin katsotaan kuvaavan kyseisissä eläinpopulaatioissa käytettyjen antibioottihoitojen kirjoa.

Resistenssitilanteen ohella ohjelmassa seurataan rehun lisäaineiden käyttöä sekä eläinten lääkintään tarkoitettujen antibioottien kulutusta. Eviran lisäksi FINRES-Vet-ohjelman toteuttamiseen osallistuu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea sekä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Eläinten lääkintään käytettiin Suomessa vuonna 2017 vaikuttaviksi aineiksi laskettuna 11 000 kg antibiootteja, mikä on vähemmän kuin yhtenäkään aiempana seurantavuotena. Eläimille käytettävien antibioottien myynti on pysytteli 2010-luvun alkupuolen 13 500 kg:n tuntumassa, minkä jälkeen se on ollut jatkuvassa laskussa vuodesta 2013 lähtien. Eläinyksikköön suhteutettuna se on EU:n alhaisimpia käyttötasoja (Antibioottien käyttö). Kulutusmäärätiedot perustuvat lääketukuista saataviin valmistekohtaisiin tilastoihin, eikä niistä voi laskea luotettavasti eri eläinlajeille annettujen lääkeaineiden määriä. Suomessa eniten eläimille käytetään injektiona annettavaa penisilliiniä, joka on kapeakirjoinen antibiootti.

Kolmen organisaation – European Centre for Disease Prevention and Control (ECDC), European Food Safety Authority (EFSA) ja European Medicines Agency (EMA) – yhteisessä JIACRA (Joint Interagency Antimicrobial Consumption and Resistance Analysis) -raportissa on analysoitu mikrobilääkkeiden käyttöä ja resistenssin esiintymistä EU:n alueella sekä ihmisillä että eläimillä. Tuoreessa vuoden 2017 JIACRA-raportissa on todettu yhteys tuotantoeläimille käytettyjen mikrobilääkkeiden ja antibioottiresistenssin välillä.^[1]

Nykyisin EU-maissa resistenssin seuranta perustuu EU-lainsäädäntöön (Komission täytäntöönpanopäätös 2013/652/EU), jossa määritellään vuosittain tutkittavat bakteerilajit, eläinlajit ja elintarvikkeet. FINRES-Vet-ohjelmaa toteutetaan kyseisen EU-lainsäädännön sekä Suomen kansallisten päätösten mukaan. Tulokset esitetään vuosittain EFSA:n ja ECDC:n yhteisessä mikrobilääkeresistenssiraportissa merkittävimpien zoonoosibakteereiden salmonellan ja kampylobakteerin sekä indikaattoribakteerin Escherichia coli osalta. Vuosien 2015 ja 2017 resistenssiseurannassa fokus oli nauta- ja sikasektorilla, vuoden 2016 seurannassa taas siipikarjasektorilla.

Zoonoosibakteereista Suomessa todetaan salmonellaa tuotantoeläimissä ja niistä saatavissa elintarvikkeissa vain harvoin, minkä takia myös herkkyysmäärityksiin tulevien kantojen määrä on pieni. Tutkitut salmonellakannat ovat yleensä olleet herkkiä eri antibiooteille. Hyvää tilannetta kuvaa myös se, että EU:n raporteissa Suomen tiedot – yhdessä Ruotsin kanssa – yleensä puuttuvat eläimistä eristettyjen salmonellojen resistenssivertailusta, koska kummassakin maassa eristettyjen salmonellakantojen määrä on hyvin pieni.

Kaikille tutkituille mikrobilääkeaineille herkkien Salmonella spp. kantojen osuus sekä moniresistenssi kaikista broilereista eristetyistä kannoista vuonna 2016.

Lähde: EFSA and ECDC, 2018. The European Union summary report on antimicrobial resistance in zoonotic and indicator bacteria from humans, animals and food in 2016. EFSA Journal 2018;16(2):5182, sivu 85. Linkki raporttiin

Kampylobakteerien esiintyvyys suomalaisissa broilereissa on huomattavasti alhaisempi kuin EU:ssa keskimäärin, ja niillä myös todetaan vain vähän resistenssiä. Suomalaisista broilereista on todettu siprofloksasiinille vastustuskykyisiä Campylobacter jejuni -kantoja hyvin satunnaisesti lukuun ottamatta vuosia 2014 ja 2016, jolloin niiden osuus oli 25 % ja 8 %. Kyseisinä vuosinakin resistenttien osuus jäi huomattavasti alhaisemmaksi kuin EU:n keskitaso, joka oli molempina vuosina noin 70 %. Vuonna 2017 kampylobakteerien resistenssitilanne Suomessa oli jälleen erinomainen, sillä broilereista eristetyt C. jejuni -kannat olivat herkkiä kaikille tutkituille mikrobilääkkeille.

Kaikille tutkituille mikrobilääkeaineille herkkien Campylobacter jejuni -kantojen osuus ja moniresistenssi kaikista broilereista eristetyistä kannoista vuonna 2016.

Vuonna 2016 Suomessa todettiin broilereilta eristetyillä E. coli -indikaattoribakteereilla toiseksi vähiten resistenssiä Euroopassa Islannin jälkeen. E. coli -bakteerien moniresistenssi (resistenssi vähintään kolmelle eri mikrobilääkeryhmälle) on erittäin yleistä kaikkialla Euroopassa Pohjoismaiden ulkopuolella. Moniresistenssiä todettiin broilereilta eristetyillä E. coli -indikaattoribakteereilla Suomessa Islannin ja Norjan jälkeen kolmanneksi vähiten, 3,8 %:lla bakteerikannoista. Moniresistenssitilasto löytyy PXWeb taulukoista .

Kaikille tutkituille mikrobilääkeaineille herkkien Escherichia coli –indikaattoribakteerien ja moniresistenssin osuus kaikista broilereista eristetyistä E. coli -kannoista vuonna 2016 (%).

Kaikille tutkituille mikrobilääkeaineille herkkien Escherichia coli –indikaattoribakteerien osuus kaikista broilereista eristetyistä E. coli -kannoista vuonna 2016, (%).

Vastaavasti teurassioista eristetyillä E. coli -indikaattoribakteereilla resistenssiä esiintyy Suomessa EU-maiden keskitasoa vähemmän. Sioista eristetyt E. coli -indikaattoribakteerit olivat usein herkkiä kaikille tutkituille mikrobilääkeaineille; täysin herkkiä kantoja todettiin Suomessa kaikista Euroopan maista toiseksi eniten vuonna 2015, 70,5 %. Lisäksi moniresistenssiä esiintyi sioilla Suomessa Norjan jälkeen toiseksi vähiten.

Kaikille tutkituille mikrobilääkeaineille herkkien Escherichia coli -indikaattoribakteerien ja moniresistenssin osuus kaikista sioista eristetyistä E. coli -kannoista vuonna 2015.

Kaikille tutkituille mikrobilääkeaineille herkkien Escherichia coli -indikaattoribakteerien osuus kaikista sioista eristetyistä E. coli -kannoista vuonna 2015, (%).

Lähde: EFSA (European Food Safety Authority) and ECDC (European Centre for Disease Prevention and Control), 2017. The European Union summary report on antimicrobial resistance in zoonotic and indicator bacteria from humans, animals and food in 2015. EFSA Journal 2017;15(2):4694, sivu 129. Linkki raporttiin

Tuotantoeläimistä sekä niistä saatavasta lihasta tutkitaan useille antibiooteille resistenttien ESBL-bakteerien esiintymistä EU-ohjelman mukaan vuorovuosina siipikarjasta ja naudasta/siasta. Suomessa broilereista todettiin ESBL- ja sen kaltaisia AmpC-bakteereita Euroopan maista toiseksi vähiten ja broilerin lihasta kolmanneksi vähiten vuonna 2016, jolloin niiden esiintyvyys suomalaisissa broilereissa oli 14 % ja broilerinlihassa 22 %. Samana vuonna esiintyvyys EU-maissa keskimäärin oli korkeampaa: 47 % broilereissa ja 57 % broilerinlihassa. ESBL -bakteerit kulkeutuvat suomalaiseen siipikarjaketjuun ulkomailta maahantuotujen emolintujen mukana. Tuotantopolven broilereita ei ole Suomessa lääkitty antibiootein lainkaan vuosina 2010-2017.[NM1]

Suomessa sioista sekä naudan- ja sianlihasta ESBL-bakteereita on löytynyt vain vähäisessä määrin tai ei ollenkaan. Vuonna 2017 sioissa esiintyvyys oli 2,7 % ja sian- ja naudanlihasta ESBL-bakteereita ei todettu lainkaan. Vertailutiedot muista EU-maista julkaistaan alkuvuodesta 2019.

Tietokantataulut

Mikrobilääkeaineherkkyys ja moniresistenssi maittain, broileri – salmonella

Mikrobilääkeaineherkkyys ja moniresistenssi maittain, broileri – Campylobakteeri jejuni

Mikrobilääkeaineherkkyys ja moniresistenssi maittain, broileri – E. coli

Mikrobilääkeaineherkkyys ja moniresistenssi maittain, siat – E. coli

Alaviite

[1] EU report: more evidence on link between antibiotic use and antibiotic resistance, Linkki

Yläreunan kuva: Merja Outavaara/Evira