Istutuskuusia voi kasvattaa luontaisen koivun kanssa yksijaksoisena sekametsänä
Sekametsät tarjoavat monenlaisia ekosysteemipalveluja ja niillä on suurempi biologinen monimuotoisuus, ja ne kestävät häiriöitä paremmin kuin yhden puulajin metsät. Näistä hyödyistä huolimatta tietoa siitä, miten näitä metsiä tulisi perustaa ja hoitaa, on vielä vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata istutettujen kuusten ja luontaisesti syntyneiden koivujen varhaista kasvudynamiikkaa. Tutkimusaineisto koostui yhdeksästä kuuselle 8–14 vuotta sitten istutetusta taimikosta Etelä- ja Keski-Suomessa. Taimikoista mitattiin yhteensä 144 kuusen ja 144 koivun pituus- ja läpimitan kasvut. Mallinsimme yksittäisten puiden pituutta ja läpimittaa suhteessa puun ikään kantokorkeudella käyttäen epälineaarista Chapman-Richardsin sekamallia. Kuusen ja siemensyntyisten koivun välillä ei ollut merkittäviä eroja läpimitankasvussa kantokorkeudella, mutta luontaisten koivujen pituuskasvu oli istutuskuusia nopeampaa. Istutuskuuset pysyivät kuitenkin mukana koivujen pituuskehityksessä, jos kuuset saivat kahden kasvukauden verran etumatkaa siemensyntyisiin koivuihin nähden. Oikea-aikaisella metsänhoidolla ero syntyy luonnostaan: kuusen taimet istutetaan vuoden ikäisinä ja koivujen siemenet varisevat uudistamisalalle istutuksen jälkeisenä syksynä. Näin ollen siemensyntyisiä koivuja voidaan hyödyntää istutuskuusikossa yksijaksoisen kuusi-koivusekametsän perustamisessa. Mikäli uudistamistoimet viivästyvät ja luontainen taimiaines syntyy ennen kuusten istutusta, kuusi ei saa tarvitsemaansa ajallista etumatkaa, mikä johtaa herkästi kaksijaksoisen sekametsän syntyyn. Kuusten pituisia tai kuusia lyhyempiä koivuja tulisi jättää sekapuustoksi jo kuusikoiden varhaisperkausvaiheessa.
Männistö, L., Miina, J., Huuskonen, S. (2024) How to utilize natural regeneration of birch to establish mixed spruce-birch forests in Finland? Silva Fennica 58(3), article id 23075. https://doi.org/10.14214/sf.23075