ELINTARVIKEJÄTTEEN MÄÄRÄSTÄ EU:SSA JULKAISTU ENSIMMÄISET SEURANTATIEDOT
Eurostat julkaisi lokakuun lopulla (2022) ensimmäisen kerran tietoja koko EU-alueen elintarvikejätteestä. Tulosten mukaan jokainen Euroopan unionin asukas tuottaa keskimäärin 127 kg elintarvikejätettä vuodessa. Koko EU-alueella elintarvikejätettä syntyy lähes 57 miljoonaa tonnia vuosittain. Kotitaloudet tuottavat merkittävästi enemmän jätettä kuin muut elintarvikeketjun osat, noin 55 % kaikesta syntyvästä elintarvikejätteestä eli 70 kg asukasta kohden vuodessa (Kuva 1). Elintarvike- ja juomateollisuuden osuus on 18 %, alkutuotannon 11 %, ravitsemispalveluiden 9 % ja vähittäis- ja tukkukaupan 7 %.
Kuva 1. Keskimääräinen elintarvikejätteen määrä EU:ssa elintarvikeketjun eri osissa asukasta kohden (kg/hlö/v). Lähde: Eurostat (https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/ddn-20220925-2).
Seurattavat tiedot
Euroopan komission asettaman delegoidun päätöksen mukaan (2019/1597) elintarvikejäte (food waste) tarkoittaa kaikkia elintarvikkeita, jota ei syödä vaan, jotka päätyvät jätteeksi. Elintarvikejätteeseen lasketaan myös ei-syötäväksi tarkoitetut osat, kuten banaaninkuoret ja kananluut. Rehuksi tai muiksi arvojakeiksi (esim. teollisuuden raaka-aineiksi) päätyvät elintarvikkeet eivät ole elintarvikejätettä. Elintarvikejätteen määrä ilmoitetaan tuoremassana (t/v). Delegoidussa päätöksessä on asetettu vähimmäislaatuvaatimukset ja säädetty yhden tai useamman mittausmenetelmien käytöstä toimialoittain yhdenmukaista mittausta varten.
- Kaikki toimialat: Suora mittaus ja/tai jätteen koostumuksen analyysi
- Alkutuotanto, jalostus ja valmistus ja elintarvikkeiden vähittäiskauppa ja muu jakelu: Massatase
- Alkutuotanto, jalostus ja valmistus: Kyselylomakkeet ja haastattelut ja/tai kertoimet ja tuotantotilastot
- Elintarvikkeiden vähittäiskauppa ja muu jakelu sekä ravintolat ja ruokapalvelut: Laskenta/skannaus
- Ravintolat ja ruokapalvelut ja kotitaloudet: päiväkirjat
Seurantatiedot eivät ole vielä täysin vertailukelpoisia
Tiedonkeruu EU:ssa tuotetusta elintarvikejätteestä toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Julkaistuista tuloksista saatiin ensimmäinen, suuntaa antava kokonaiskuva jätemääristä. Tulosten perusteella vähiten elintarvikejätettä tuottavat slovenialaiset, 68 kg asukasta kohden vuodessa, eniten taas kyproslaiset, lähes 400 kg (ks. Eurostatin taulukko). Suomalaisten tuottama 116 kg asukasta kohden on hieman alle EU-maiden keskiarvon.
Lukujen vertailukelpoisuuteen on kuitenkin tässä vaiheessa kiinnitettävä erityistä huomiota:
- Joidenkin maiden tiedot elintarvikejätteen määrästä perustuvat arvioihin, kun toisaalla on tehty tarkempia mittauksia (ks. taulukko 1).
- Seurantaa ohjaavia määritelmiä on sovellettu eri tavoin elintarvikeketjun eri osissa (ks. taulukko 1).
- Käytetyissä tiedonkeruumenetelmissä on vaihtelua ja otosten edustavuudet vaihtelevat.
- Tuorepainoihin (t/v) perustuva mittaaminen ei ole yksiselitteistä mm. joidenkin jätejakeiden vuodenaikaisvaihtelun vuoksi.
- Osa mittauksista tehtiin vuonna 2020, jolloin COVID-19 pandemialla on ollut iso vaikutus esimerkiksi ravitsemispalveluiden elintarvikejätemääriin.
- Lisäksi muutamista maista tietoja ei saatu kerättyä lainkaan (Belgia, Latvia, Malta ja Romania).
Näitä ensimmäisiä julkaistuja tietoja tullaan käymään läpi tarkemmin EU-maiden kesken lähikuukausina, jolloin maiden eroavaisuuksien syistä ja niiden vaikutuksista päästään tarkemmin selville. Näin tiedonkeruun menetelmät tulevat kehittymään ja yhdenmukaistumaan ja aineistojen kattavuus ja laatu paranevat tulevina vuosina.
Aineistonkeruu Suomessa
Suomessa tietojen keruusta ja raportoinnista on vastannut Luonnonvarakeskus. Tiedot on kerätty pääosin vuosina 2018-2020, mutta alkutuotannon tiedot perustuvat osin myös 2012-2018 tehtyihin tutkimuksiin.
Suomen elintarvikejätteestä 46 % syntyy kotitalouksissa ja toiseksi eniten, 25 % elintarviketeollisuudessa (Kuva 2). Ravitsemispalveluiden (12 %), kaupan (9 %) ja alkutuotannon (8 %) osuus on yhteensä noin kolmasosa. Määrällisesti elintarvikejätettä syntyy koko elintarvikeketjussa noin 641 miljoonaa kiloa vuodessa, josta ruokahävikin osuus on yli puolet. Verrattuna EU:n keskiarvoon kotitalouksien osuus on siis hieman pienempi, kun taas elintarviketeollisuuden osuus suurempi.
Kuva 2. Keskimääräinen elintarvikejätteen määrä ja jakautuminen elintarvikeketjun osissa Suomessa asukasta kohden (kg/hlö/v).
Suomessa seurataan myös ruokahävikin määrää
Suomessa elintarvikejätteen lisäksi tietoja on kerätty ja raportoitu erikseen myös ruokahävikin eli syötäväksi tarkoitetuista (syömäkelpoisesta) ruoasta, joka päätyy poisheitettäväksi. Henkilöä kohden hävikkiä syntyy 65 kg vuosittain ja koko Suomessa noin 362 miljoonaa kiloa. Ruokahävikin jakautuminen eri elintarvikeketjun osien välillä on havainnollistettu kuvassa 3. Kotitalouksien ruokahävikin osuus on siis merkittävästi pienempi kuin elintarvikejätteen.
Kuva 3. Keskimääräinen ruokahävikin määrä ja jakautuminen elintarvikeketjun osissa Suomessa asukasta kohden (kg/hlö/v).
Peltoihin korjaamatta jäävä sato aiheuttaa myös elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä
Euroopan komission delegoidun päätöksen (2019/1597) mukaan alkutuotannon elintarvikejätteen arvioinnissa ei tarvitse huomioida peltoon jäävää satoa. Suomessa olemme kuitenkin nähneet tärkeäksi tehdä arvioita myös peltoon jäävän sadon osalta, sillä sen osuus on varsin merkittävä. Mikäli peltoon jäävä sato huomioidaan, on alkutuotannon osuus koko ketjun elintarvikejätteestä peräti 13 % (vrt. kuva 2) ja ruokahävikin 16 % (vrt. kuva 3). Kokonaiskestävyyden, ruokaturvan ja huoltovarmuuden näkökulmasta myös peltoon jäävän sadon määrä olisi hyvä huomioida koko EU:n tasolla.
Vähentämistavoitteet ja politiikkatoimet
EU ja sen jäsenmaat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa elintarvikejätteen määrä ketjun loppupäässä (kauppa ja kuluttajatasolla) vuoteen 2030 mennessä. Elintarvike- ja ruokahävikin mittauksella on täten keskeinen rooli elintarvikejätteen todentamisessa ja vähentämisessä. EU maat tulevat jatkossa toimittamaan vuosittain tiedot elintarvikejätteen määrästä, jotka Eurostat kokoaa ja tekee arviot koko EU:n osalta.
Elintarvikejätteen ehkäiseminen ja kestävämmän tuotanto- ja kulutusmallin omaksuminen ovat EU:n kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman (EU´s Circular Economy Action Plan) painopistealueita. Vuonna 2016 perustettu elintarvikehävikkiä ja ruokahävikkiä käsittelevä EU:n foorumi (EU Platform on Food Losses and Food Waste) on tukenut komissiota sen työssä helpottamaan elintarvikkeiden lahjoittamista ja sellaisten elintarvikkeiden hyödyntämistä eläinten rehuna, joita ei voi enää käyttää ihmisravintona. Foorumi on tehnyt työtä myös elintarvikepakkausten päivämäärämerkintäkäytäntöjen parantamiseksi ja elintarvikejätteen mittausmenetelmien kehittämiseksi. EU:n foorumilla on jatkossakin keskeinen rooli elintarvikehävikin ja jätteen vähentämiseen tähtäävien toimien käynnistämisessä EU:ssa ja osana Pellolta pöytään (Farm to Fork) -strategiaa.
Suomen nykyisessä hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi ilmastoystävällinen ruokapolitiikka. Hallitusohjelman mukainen tavoite on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Keskeinen keino päästä tavoitteeseen on Kansallisen ruokahävikkitiekartan laatiminen (www.ruokahävikkitiekartta.fi), jonka laatimisesta Luonnonvarakeskus on vastannut.
Lisätietoja: https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/ddn-20220925-2
Inkeri Riipi, Luke inkeri.riipi@luke.fi
Miia Kuisma, Luke miia.kuisma@luke.fi