Maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasvinterveys on Suomessa hyvällä tasolla verrattuna muihin Euroopan maihin. Kasvinterveyden valvonta perustuu kasvinterveyden suojelemisesta annettuun lakiin (702/2003), joka tähtää vaarallisten kasvintuhoojien Suomeen leviämisen estämiseen ja todettujen esiintymien hävittämiseen. Valvonnalla varmistetaan myös, että markkinoitavat, maahan tuotavat ja maasta vietävät kasvituotteet täyttävät muut kasvinterveyslaissa ja taimiaineistolaissa (1205/1994) asetetut vaatimukset. Lisäksi metsien terveyttä seurataan ja varmistetaan erillisellä metsätuholailla (1087/2013), joka koskee tavanomaisia, meillä jo esiintyviä metsätuhoojia.
Vaarallisilla kasvintuhoojilla (=karanteenituhoojilla) tarkoitetaan sellaisia kasvitauteja ja tuhoeläimiä, jotka voivat aiheuttaa merkittävää taloudellista vahinkoa. Valvonnan kohteena olevat karanteenituhoojat on määritelty yhteisölainsäädännössä.
Suomella on suoja-alue joidenkin kasvintuhoojien osalta, koska näitä tuhoojia ei muista EU-maista poiketen esiinny Suomessa pysyvästi. Suoja-alue mahdollistaa tavanomaista tiukempien rajoitusten asettamisen myös sisämarkkinoilla liikkuville kasveille ja kasvituotteille. Suomen perunantuotannolle myönnettiin siemenperunan tuotannon ydinalueen kattava HighGrade- status EU:n jäseneksi liittymisen yhteydessä, mikä osoittaa alueen olevan vapaa haitallisista kasvintuhoojista (Suomen korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalue).
Monet tekijät selittävät Suomen hyvää kasvinterveystilannetta. Eteläisemmässä Euroopassa yleiset kasvintuhoojat eivät selviä ankarassa ilmastossamme, kasvintuotantoon on käytettävissä varsin puhdasta viljelymaata ja myös tuotannossa tarvittava kasteluvesi on puhdasta. Suomalaisten viljelijöiden korkea ammattitaito ja huolellisuus kasvintuotannon eri vaiheissa luovat perustan hyvän kasvinterveystilanteen säilyttämiselle.
Valvottu, kasvintuhoojista vapaiden taimien ja muun lisäysaineiston kotimainen taimituotanto on tärkeä edellytys terveen tuotannon turvaamiseksi. Esimerkiksi kaikki kurkun ja tomaatin tuotannossa käytettävät taimet ovat kotimaisia ja tutkitusti terveitä. Terveen lisäysaineiston ansiosta kasvihuonevihannesten tuotannossa esiintyvien tuhoojien torjunnassa voidaan lähes yksinomaan käyttää biologista torjuntaa ja kemialliseen torjuntaan turvaudutaan vain poikkeustapauksissa.
Euroopassa esiintyvien haitallisten organismien lukumäärä, 2019
Huom. vuoden 2019 luvut ladattu Global database aineistosta 29.11.2019.
Viranomaisvalvonnassa tuotetaan myös marjakasvien taimia, jotka ovat vapaita sekä vaarallisiksi luokitelluiksi että tavanomaisista sadon määrää ja laatua alentavista kasvintuhoojista. Hyvän kasvinterveystilanteen ja hyvien tuotantotapojen ansiosta Suomen kasvinsuojeluaineiden käyttö onkin EU:n matalimpia (Kasvinsuojeluaineiden käyttö). Tämä puolestaan turvaa sen, ettei kasveissa tai niistä valmistetuissa elintarvikkeissa esiinny liiallisia kasvinsuojeluaineiden jäämiä. Myös työntekijöiden altistumisriski kasvinsuojeluaineiden haitallisille vaikutuksille jää vähäiseksi.
Nykyisen hyvän kasvinterveystilanteen vaalimisen tärkeys korostuu, sillä vaarallisten kasvintuhoojien leviämisen riski on kasvamassa. Tämä johtuu yhtäältä kasvien ja kasvituotteiden kansainvälisen kaupan lisääntymisestä, toisaalta odotettavissa olevasta ilmaston muuttumisesta vaarallisten kasvintuhoojien elinmahdollisuuksia suosivampaan suuntaan. Tulevaisuudessa on odotettavissa että yhä uudempia vaarallisia tuhoojia pääsee näille leveysasteille ja selviytyy täällä.
Tietokantataulu
Euroopassa esiintyvien haitallisten organismien lukumäärä vuosina 2017 ja 2019
Yläreunan kuva: Csaba Jansik