Suomessa on maailman suurin sertifioitu luomukeruuala, 11,6 miljoonaa hehtaaria. Se on 30 prosenttia maailman kaikesta luomukeruualasta. Suomen maapinta-alasta luomukeruualaa on 38 prosenttia, valtaosa on Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa.
Maailman kymmenen suurinta luomukeruualuetta maittain 2015
Lähde: Willer H & Lernoud J (2017) The world of organic agriculture statistics and emerging trends 2017, Research Institute of Organic Agriculture FiBL and IFOAM – Organics International, p. 87. Linkki julkaisuun
Se, että marja kasvaa luonnossa, ei vielä tee siitä luomua. Keskeinen vaatimus on, ettei poiminta-alueilla ole käytetty kemiallisia lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita kolmena edellisenä vuonna.
Luomuksi saa nimittää vain valvontaan liitetyiltä keruualueilta kerättyjä luonnonvaraisia kasveja tai niiden osia edellyttäen lisäksi, että luomukeruutuotteen myyjä kuuluu luomuvalvontaan. Tavallisimpia suomalaisia luomukeruutuotteita ovat metsämarjat, koivunmahla ja luonnonyrtit. Poro, riista ja muut luonnonvaraisten eläinten metsästyksestä ja kalastuksesta saatavat tuotteet eivät kuulu EU:n luomuasetuksen soveltamisalaan, joten niitä ei voi markkinoida luomukeruutuotteina.
Kaupallinen luomukeruutoiminta edellyttää yritykseltä yksityiskohtaista luomusuunnitelmaa, ilmoittautumista luomuvalvontaviranomaiselle ja luomutuotantoehtojen jatkuvaa noudattamista. Kaikki luomukeruutuotteiden käsittelyvaiheita hoitavat tahot kuten poimijat, ostajat, kuljettajat, pakastajat, puhdistajat, pakkaajat ja muut jalostajat ja viejät ovat siten osa katkeamatonta valvontaketjua, jonka tarkoituksena on taata vaatimusten noudattaminen ja luomumarjan jäljitettävyys. Kaikki valvontajärjestelmään liittyneet toimijat tarkastetaan vähintään kerran vuodessa. Valvontaohjelmaan kuuluvien yritysten lukumäärä oli 30 vuonna 2016.
Luomumarjojen osuus on 2000-luvulla kasvanut noin 30 prosenttiin luonnonvaraisten marjojen keruusta. Vuonna 2016 luomumustikoita kerättiin myyntiin yli 3270 tonnia, joka on lähes 60 prosenttia mustikan kokonaismyyntimäärästä. Luomulakkaa kerättiin myyntiin aikaisempien vuosien tapaan noin 94 tonnia. Noin 38 prosenttia lakan kokonaismyynnistä on luomua. Puolukkasato oli vuonna 2016 paras yli kahteenkymmeneen vuoteen. Sama pätee luomupuolukkaan, jota kerättiin myyntiin lähes 1470 tonnia. Sen osuus oli kuitenkin vain 13 prosenttia puolukan kokonaismyynnistä. Vuonna 2016 poimintatuloja saatiin eniten luomumustikasta, lähes 3,7 miljoonaa euroa. Luomupuolukka tuotti poimintatuloja 1,2 miljoona euroa ja luomulakka 675 000 euroa.
Luomu on sertifioitu tuotantotapa ja brändi, joka antaa tuotteelle lisäarvoa markkinoinnissa. Suomalainen kuluttaja tai yksityisen poimija ei koe merkittävää eroa metsästä poimitun tavanomaisen ja luomumarjan välillä eikä luomukeruutuotteen poimijakaan saa juuri parempaa hintaa luomumarjoista. Markkinoilla ja jalostettujen tuotteiden osalta tilanne on toisin: Kuluttaja kohtaakin luomukeruutuotteen tavallisimmin osana jalostettua luomutuotetta, esimerkiksi jogurttia. Luomun merkitys kasvaa jatkuvasti jalostetuissa elintarvikkeissa, kosmetiikka- ja luontaistuotteissa sekä viennissä, ja Suomesta viedään merkittäviä määriä luomumetsämarjoja, varsinkin mustikkaa, puolukkaa ja lakkaa. Erityisesti Aasiassa luomumetsämarjoille on kysyntää. Kotimaassa luomumetsämarjoja myytiin vuonna 2016 noin 28 prosenttia marjojen kokonaismyynnistä.
Suomen luomukeruuala on mahdollista kasvattaa vielä yli kaksinkertaiseksi, sillä Suomen metsistä yli 90 prosenttia soveltuisi luomukeruualueiksi. Myös tuotevalikoimaa on mahdollisuus monipuolistaa esimerkiksi sienten osalta ja luomukosmetiikan raaka-aineina. Haasteena erityisesti eteläisessä Suomessa on rajata pois luomukeruutoiminnan piiristä ja ylläpitää tietoa niistä alueista, jotka eivät täytä vaatimusta kolmen vuoden siirtymäajasta, esimerkiksi metsiä, joita on käsitelty urealla juurikäävän torjumiseksi, tehty kemiallista heinäntorjuntaa tai käytetty tiettyjä kemiallisia lannoitteita.
Maailman suurimman luomukeruualan ja sen laajentamisen mahdollistavat osaltaan luonnonolosuhteet, metsänomistusrakenne ja syvältä suomalaisesta yhteiskunnasta kumpuavat toimintatavat: Luomukeruutuotteita poimitaan jokamiehenoikeudella maailman puhtaimmissa olosuhteissa yhteistyössä hyvin organisoituneiden yksityisten metsänomistajien ja yhteisöjen kanssa hyödyntäen uusinta tietotekniikkaa ja kaikille avointa tietoa. Muodostuvaa kokonaisuutta ei voi sellaisenaan kopioida mihinkään muualle, mutta toisaalta mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen on yksin Suomen varassa.
Tietokantataulu
Suurimmat luomukeruualueet maailmassa 2015
Alaviite
[1] Partanen B. Luomumetsistä moneksi, Helsingin yliopisto Ruralia Instituutti, Hanke-esite, Hankesivuille
Yläreunan kuva: Pixabay