Luonnonvarakeskus vastaa Ruokasvu hankkeen seuraavista työpaketeista:
Työpaketti 3. Tuotekohtainen vienninedistäminen
Työpaketti 4. Arktisuus konseptin testaus kohdemarkkinoilla


TP 3.1 Tuotekohtainen vienninedistäminen

Tuotekohtainen vienninedistäminen kohdistuu kolmeen tuoteryhmään, joissa Suomella on eniten suhteellista kilpailukykyä sekä tuotanto- ja vientipotentiaalia. (1) Kaurasta ja erikoiskasveista valmistetut tuotteet, (2) broilerinliha, (3) eräät brändätyt tuotteet, joissa laadukkaalla raaka-aineella on iso merkitys.

(1) Kaura on Suomen vilja – isoilla kirjaimilla. Pohjoisesta sijainnistamme, ilmastosta, perinteistä, lajikkeista ym. tekijöistä johtuen kauralla on Suomen viljoista eniten potentiaalia vientimarkkinoilla. Eniten potentiaalia on erikoiskauran kuten puhdaskaurasta tai luomupuhdaskaurasta valmistetuilla tuotteilla. Kauran lisäksi kehittämisen kohteina ovat kaikkien muiden erikoiskasvien tarjoamat vientimahdollisuudet ja niiden vaikutukset alkutuotantoon. Hankkeen tavoitteena on edistää arvoketjun toimijoiden – etenkin maatilojen ja elintarvikeyritysten – välistä yhteistyötä ja lisätä tiedonvälitystä.

Vuoden 2020 tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana Suomessa järjestettiin peltokasviviljelijöille viiden seminaarin tapahtumasarja, johon kutsuttiin puhujiksi erikoiskauraa ja erikoiskasveja vientituotteiksi jalostavien yritysten johtajia, Luken tutkijoita sekä muita sidosryhmiä ja tuotantoaan jo monipuolistaneita viljelijöitä. Peruutetut Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomen seminaarit korvataan maaliskuussa 2021 järjestettävillä webinaareilla, jossa useat erikoikasveja ostavat ja niistä vientituotteita valmistavat yritykset saavat puheenvuoron. Webinaarien tarkempia ajankohtia ilmoitetaan myöhemmin.

(2) Lihasektorin aloista Suomella on hyvät mahdollisuudet broilerinlihan viennissä. Siipikarja on nopeimmin kasvava liha-ala koko maailmassa. Suomen mm. puhtauteen, laatuun ja eläinten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät argumentit mahdollistavat kilpailun eri sarjassa kuin maailmanmarkkinoilla hinnoilla kilpailevat maat kuten Brasilia, Thaimaa tai Puola. Tärkeimpinä tavoitteina on kehittää broilerintuotantoa vientivetoisesti, selvittää Suomi-broilerin maabrändin rakentamisen edellytyksiä, sekä myötävaikuttaa alan toimijoiden välistä yhteistyötä erityisesti viennin suhteen.

(3) Kolmannen tuoteryhmän tärkein tavoite on järjestelmällinen panostus brändättyjen lisäarvotuotteiden vientiin, joka huomattavasti parantaisi sekä tuottajien että jalostajien kannattavuutta. Vuohenmaidon ja -juuston tuotantoketju voisi saavuttaa tällaista yhteistä hyötyä tuottajien ja elintarvikeyritysten kesken. Suurimmat haasteet liittyvät alkutuotannon tehostamiseen ja kannattavuuden parantamiseen, jotka tällä hetkellä ovat huomattava hidaste merkittävän vientipotentiaalin hyödyntämiselle.


TP 3.2 Arktisuus konseptin testaus kohdemarkkinoilla

Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa. Arktinen ruoka on erityislaatuista, sillä se kasvaa vaativissa luonnonolosuhteissa. Pohjoisuus tuo ruoantuotantoomme runsaasti vahvuustekijöitä, joita yrityksillä olisi mahdollisuus käyttää viestinässään erityisesti vientimarkkinoilla. Suomalaisen ruuantuotannon valtit ja erityispiirteet on koottu aikaisemmissa hankkeissa Arktinen ruuantuotanto – Arctic Food from Finland –viestintäkonseptiksi www.arcticfoodfromfinland.fi.    Miten voisimme viestiä näistä lukuisista erinomaisuuksista kuluttajille vientimarkkinoilla?

RuoKasvu -ruokaviennin kehittämis- ja koordinaatiohankkeessa arktisuus-sisältöjä testataan kuluttajilla neljässä maassa: Japanissa, Arabiemiirikunnissa, Saksassa ja Singaporessa. Toteutettavien kuluttajakeskustelujen pohjalta saamme tietoa siitä, miten pohjoisesta, arktisesta ruuasta voitaisiin kertoa kyseisillä kohdemarkkinoilla, millä termeillä, millä asiasisällöillä ja millaisilla kuvilla. Tai mitkä ovat tämän markkinan kuluttajia puhuttelevat viestinnälliset kärjet. Kuluttajaryhmäkeskustelujen maakohtaiset yhteenvedot julkaistaan tällä sivulla kevättalven 2020 aikana.

Lue Jaana Kotron yhteenveto Japanin selvityksestä täältä


Tuotokset:

TP 3.1. Viljelijäseminaarit kauran ja erikoiskasvien jalostettujen tuotteiden sekä muiden korkeasti jalostettujen elintarvikkeiden raaka-ainetarpeista ja konkreettinen vertikaalinen tai horisontaalinen yhteistyö mm. vilja- broileri- tai maitoketjun toimijoiden kesken.

TP 3.2. Maakohtaiset raportit Arktisuus konseptin soveltuvuudesta.

 

Kuva sivun yläreunassa: Erkki Oksanen; Kuvat – Puinti ja Viljelijäseminaari: Csaba Jansik; Kuva – Puolukka: Petri Jauhiainen

 

Share This