Luonnonvarakeskuksen koordinoima kymmenen hengen järjestöjä, yrityselämää, hallintoa ja tutkimusta edustava suometsäfoorumi kokoontui tammikuun lopussa ensimmäiseen tapaamiseensa. Foorumilla on edessä kahden vuoden työrupeama suometsien kokonaiskestävän hoidon ja käytön edistämisen parissa.
Suometsäfoorumi osallistuu suometsien kokonaiskestävän käytön ja hoidon toimintamallin kehittämiseen
Luke on käynnistänyt foorumin työn osana Kokonaiskestävää ja hyväksyttävää puuntuotantoa turvemailla – SUO-hanketta. Hankkeessa kehitetään metsänomistajien päätöksenteon tueksi valuma-aluelähtöinen ja paikkatietopohjainen toimintamalli, jonka avulla suometsiä voidaan hoitaa entistä paremmin niin, että puuntuotannon ohella pyritään lisäämään luonnon monimuotoisuutta ja vähentämään ilmasto- ja vesistövaikutuksia.
Kokonaiskestävyyden haasteet tulevat vastaan suometsien hoidossa
Ajankohtaiseksi suometsien hoidon ja käytön kokonaiskestävän kehittämisen tekevät suometsien suuri hakkuupotentiaali ja hoitotarve. Suomen metsien puuvaroista ja kasvusta yksi neljäsosa on suometsissä. Vuotuinen kasvu on 15 Mm3. Tämä riittäisi kahden suuren, esimerkiksi Äänekosken biotuotetehtaan kokoisen laitoksen pyörittämiseen täydellä teholla. Samalla se toisi töitä ja elinmahdollisuuksia maaseudulle.
Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Suometsät ja varsinkin niiden maaperä, turve, on suuri hiilivarasto. Hakkuut ja metsänhoitotyöt nopeuttavat turpeen hajotusta ja kasvihuonekaasujen virtaa ilmakehään. Suometsien hoito, erityisesti avohakkuut ja ojien kunnostus, lisäävät vesistökuormitusta. Soiden uudisojitus, jota tehtiin pääosin 1960–1980-luvuilla, aiheutti myös suurta vahinkoa suoluonnon monimuotoisuudelle. Nyt suometsien monimuotoisuuden tilaa on tarve parantaa ja välttää haitallisia vesistö- ja ilmastovaikutuksia.
Suometsien hoidon ja käytön suunnitteluun sekä käytännön toteutukseen liittyy konkreettisia haasteita, joihin suometsäfoorumikin etsii ratkaisuja kokonaiskestävyyden näkökulmasta.
Kokonaiskestävyyden kaikki elementit otettava tarkasteluun
Foorumin ensimmäisessä tapaamisessa pohdittiin, mitä on suometsien kokonaiskestävä käyttö ja hoito ja onko kokonaiskestävyyttä ylipäänsä olemassa. Foorumi toi esille, että kokonaiskestävyyden tavoittelu tulee harvoin esille maankäytön suunnittelussa. Yleensä kohteena on vain yksi kestävyyden elementti, esim. puuntuotanto- tai ilmastokestävyys. SUO-hanke voi toimia edelläkävijänä kokonaiskestävyyden tavoittelussa, vaikka käytännön työssä saatetaan päätyä vain kompromissiin eri kestävyyden elementtien välillä.
Metsänomistajat suunnittelevat ja toteuttavat suometsien hoito- ja hakkuutoimenpiteitä pääosin toimenpidelähtöisesti. Tällöin kokonaiskestävyyden voi saavuttaa parhaalla mahdollisella tavalla vain poikkeustapauksissa. SUO-hankkeessa kehitetään valuma-aluelähtöinen toimintamalli, jonka avulla kokonaiskestävyyttä voidaan tavoitella sekä luoda sitä tukevia ekologisia ja taloudellisia kompensaatiomekanismeja toimenpidekohtaista toimintaa paremmin. Tällöin esimerkiksi hakkuiden tai ojien kunnostuksen aiheuttama vesistökuormitus voidaan kompensoida pidättämällä liikkeelle lähtenyt kuormitus toisaalla. SUO-hankkeessa huomioidaan myös se, että suovaluma-alueella tehtävät toimenpiteet voivat vaikuttaa alueen ulkopuolella.
Valuma-aluekohtainen metsien hoidon ja käytön suunnittelu on haastavaa, koska valuma-alueella on paljon metsänomistajia ja heillä on erilaisia tavoitteita metsiensä suhteen. SUO-hankkeessa kuitenkin otetaan ensimmäisiä askelia tähän suuntaan. Toimintamallin kehittäminen on uuden luomista ja siksi siihen tarvitaan monipuolisia näkemyksiä ja asiantuntemusta. Toimintamallia työstetään foorumin tapaamisissa, toimijoille järjestettävissä työpajoissa ja sitä pilotoidaan todellisissa suunnittelukohteissa yhdessä metsänomistajien ja paikallisten toimijoiden kanssa.
Metsänomistaja on kokonaiskestävyyden avaintoimija
Suometsäfoorumi ja SUO-hanke tuovat esille, että metsäomistaja on tärkein päätöksentekijä metsien hoidossa ja käytössä. Uusi toimintamalli luodaan nimenomaan metsänomistajien päätöksenteon tueksi. Toimintamallin käytössä metsänomistajia avustavat koulutetut metsäammattilaiset. Metsänomistajilla on oltava kannusteita suometsien kokonaiskestävään hoitoon. Taloudelliset menetykset on kompensoitava. Raha ei kuitenkaan ole ainut kannustin. Foorumin jäsenten mielestä myös vertaistuki ja -kannustus voivat johtaa kokonaiskestäviin ratkaisuihin.