Kolmas suometsäfoorumi pureutui suometsänhoidon vesistövaikutuksiin. Uuteen tutkimustietoon pohjautuvasta, valtakunnallisesta suometsätalouden toimintamallista odotetaan ensimmäistä luonnosta vuoden 2022 loppuun mennessä.
Suometsäfoorumi keskittyi kolmannessa tapaamisessaan suometsänhoidon vesistövaikutuksiin, jotka syntyvät kahdesta eri lähteestä: joko tulevan metsänkäsittelyn (ojien kunnostus, puunhakkuu ja maanmuokkaus) kautta tai jo menneisyydessä tehdyistä vanhoista ojituksista.
Keskusteluissa haettiin näkökulmia siihen, millaisia metsätalouden hyväksyttävät vesistövaikutukset voisivat olla.
Miten esimerkiksi hyväksyttävän vesistövaikutuksen rajoja voi määritellä? Tai missä vaiheessa hajakuormituksen kautta kertyvä vesistövaikutus muuttuu merkittäväksi?
Uutta suometsien hoidon mallia rakentamassa
Suometsäfoorumi on kymmenen hengen asiantuntijaryhmä, jonka avulla laaja-alaiseen suometsänhoitokeskusteluun haetaan erilaisia näkökulmia.
Ryhmässä on mukana järjestöjen, elinkeinoelämän, hallinnon ja tutkimuksen asiantuntijoita.
Asiantuntijoiden tapaamisissa suometsien hoitoa peilataan monelta kantilta. Ryhmän keskustelut tuovat eväitä valmisteilla olevaan ja uuteen tutkimustietoon pohjaavaan valtakunnalliseen suometsätalouden toimintamalliin, jonka ensimmäisen luonnoksen on määrä valmistua vuoden 2022 loppuun mennessä.
Pitkän tien alussa
Kun valtakunnallisen suometsätalouden toimintamalli on vasta työn alla, valmistelevissa keskustelussa painottuvat teoriat ja yleiset periaatteet.
Foorumin tähänastisista keskusteluista voi kuitenkin poimia ainakin nämä kolme läpileikkaavaa piirrettä, jotka tulevat paaluttamaan suomalaista suometsäkeskustelua pitkälle tulevaisuuteen:
1. Ei vain yhtä näkökulmaa
Kun suometsänhoidon menetelmiä kehitetään, ei voida painottaa vain yhtä kysymystä, esimerkiksi vesistövaikutusten minimointia. Mukaan tarkasteluun on otettava myös metsänhoidon toimenpiteiden vaikutukset ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen ja puuntuotantoon sekä löydettävä kultaista keskitietä hakeva toimintamalli, joka hakee suometsien hoidon ”kokonaiskestävyyttä”.
2. Suositukset suometsänhoitoon elävät kohteen mukaan
Suometsien tutkimukseen on 2010-luvulta lähtien ohjattu resursseja aiempaa enemmän. Uutta tietoa suometsistä on jo nyt tarjolla, ja osaamisemme tarkentuu lähivuosina entisestään.
Viime vuosien tutkimuksen keskeinen huomio on, että nyt tiedostamme entistä selkeämmin, kuinka suometsät ovat hyvin monisäikeinen kokonaisuus: suometsätyyppejä on paljon ja ne voivat käyttäytyä keskenään eri tavalla.
Siksi tulevina vuosina siirrymme entistä enemmän ”sama malli sopii kaikille” -tyyppisestä ajattelusta kohti kunkin suometsätyypin mukaan räätälöityjä metsänhoidon suosituksia.
3. Metsäneuvontaan monipuolisempia vaihtoehtoja
Suometsänhoidossakin paras tie kokonaiskestävyyteen on hyvä suunnittelu. Parhaillaan valmisteltavan suometsänhoidon toimintamallin on määrä tuoda suunnittelijoille työkalu, joka auttaa hakemaan tasapainoa puuntuotannon, vesistövaikutusten, ilmastovaikutusten ja monimuotoisuuden kesken.
Tulevaisuuden suuri kysymys tulee olemaan, kuinka metsänomistajat ja metsäneuvojat saavat käyttöönsä uutta tutkimustietoa helposti sulatettavassa muodossa. Jotta voi ottaa käyttöön uusia toimintatapoja, on ensin ymmärrettävä, mistä niissä on kyse ja mitä hyötyjä ne tarjoavat.
Jo nyt metsäammattilaiset, metsänomistajat, opiskelijat ja viranomaiset voivat perehtyä vuoden 2022 alussa julkaistuun Suometsäosaaja-itseopiskeluaineistoon, joka antaa apuja suometsien hoitohankkeiden kokonaisvaltaiseen suunnitteluun.
Teksti: Eero Mikkola & Heikki Hamunen, Simana oy