Peatlands are very important for Scotland since they may cover, dependent on the definition and data source, up to 30% of the total land area, mostly occurring in the north and the country´s west. The Flow Country is the UK’s most extensive peatland region with over 400,000 ha of peat and wetland, of which around 67,000 ha is afforested. Afforestation of peatlands in Scotland started already in the 18th century …
Oulussa marraskuussa järjestettäviin työpajoihin kutsutaan mukaan sekä viljelijöitä, metsäomistajia että neuvojia keskustelemaan siitä, miten turvemaat saataisiin vähäpäästöisiksi. Tilaisuudet järjestää Sompa-tutkimushanke yhteistyössä PTT:n TURVA-hankkeen kanssa. Ensimmäisessä työpajassa 19.11. klo 10–14 metsänomistajia kutsutaan keskustelemaan suometsien ilmastokestävän hoidon kannattavuudesta metsänomistajan näkökulmasta. Ohjelmassa esitellään kustannuslaskelmia ja pohditaan tulevaisuuden taloudellisia kannustimia. Millä perusteella metsänomistaja päättää metsiensä käytöstä? Toisessa työpajassa 20.11. klo 10–14 keskustellaan viljelijän näkökulmasta turvepeltojen ilmastoviisaiden viljelymenetelmien kannattavuudesta. Ohjelmassa esitellään kustannuslaskelmia ja pohditaan tulevaisuuden …
Jatkuvapeitteisen eli erirakenteisen metsäkasvatuksen hakkuista turvemailla kärsivät erityisesti sammalet, kun taas heinät ja ruohot hyötyvät. Myös mustikka ja puolukka saattavat hyötyä erirakenteishakkuista, jos käsittelyn voimakkuus on sopiva, selviää Joni Haapakosken tekemässä pro gradussa. Haapakosken SOMPA-hankkeelle tekemä selvitys on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Itä-Suomen yliopistossa opiskelevan Joni Haapakosken työn päätavoitteena oli selvittää lyhyen aikavälin muutoksia kasvillisuuteen jatkuvapeitteisen eli erirakenteisen metsäkasvatuksen hakkuiden jälkeen korpikohteilla. Lisäksi työssä mallinnettiin kasvilajien vasteita koeala- ja puustotunnuksiin valtakunnan …
Aika: tiistaina 19.11.2019 klo 10-14 Paikka: Technopolis, Yrttipellontie 1, Oulu, Sali Vaara & Löytty Tule keskustelemaan kanssamme suometsien ilmastokestävän hoidon kannattavuudesta metsänomistajan näkökulmasta! Esittelemme kustannuslaskelmia ja pohdimme tulevaisuuden taloudellisia kannustimia. Miten metsänomistajaa tulisi kannustaa, jotta turvemaiden päästöt pienenisivät? Oletko valmis viivästämään hakkuutuloja, jos sillä saavutetaan ilmastohyötyjä? Jos, niin missä määrin? Missä määrin (%/ha) olisit valmis toteuttamaan päästövähennyksiä? Tilaisuuden järjestää Sompa-tutkimushanke yhteistyössä Pellervon taloustutkimus PTT:n TURVA-hankkeen kanssa. Etsimme työpajaan erityisesti metsänomistajia, …
Aika: keskiviikkona 20.11.2019 klo 10-14 (kahvi 9.30) Paikka: Technopolis, Yrttipellontie 1, Oulu Sali Vaara & Löytty Tule keskustelemaan kanssamme turvepeltojen ilmastoviisaiden viljelymenetelmien kannattavuudesta viljelijän näkökulmasta! Esittelemme kustannuslaskelmia ja pohdimme tulevaisuuden taloudellisia kannustimia turvemaiden käyttöön. Miten viljelijää tulisi kannustaa, jotta turvemaiden päästöt pienenisivät? Mitä pitäisi maksaa, jotta ottaisit säätösalaojituksen käyttöön? Mitä pitäisi maksaa, jotta vajaatuottoinen lohko poistuisi viljelystä? Missä määrin (%/ha) olisit valmis toteuttamaan päästövähennyksiä? Työpajan järjestää Sompa-tutkimushanke yhteistyössä Pellervon taloustutkimus …
Ilmastopaneeli IPCC:n Climate Change and Land -raportin mukaan ennennäkemättömän nopeasti lisääntynyt maankäyttö on kiihdyttänyt osaltaan ilmaston lämpenemistä, aavikoitumista ja maaperän köyhtymistä viime vuosikymmeninä. Raportin mukaan maapallon lämpenemisen pysäyttäminen alle 1,5 asteeseen vaatii kaikilta sektoreilta toimenpiteitä. Maankäyttösektorin tulee alentaa päästöjä nopeasti ja lisätä hiilidioksidia ilmasta poistavia hiilinieluja. Metsien puusto, muu kasvillisuus ja maaperä sitovat itseensä noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä ja hillitsevät näin ilmastonmuutosta. Toisaalta maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö …
Sompa hosted a two day research seminar on policy instruments guiding towards sustainable use of peatlands in agriculture between Nordic and Baltic projects focused on sustainable use of peatlands in agriculture. During Sept 24th and 25th researchers and stakeholders from Sompa, MYR –project and LIFEBaltOrg discussed how to advance research that supports policy measures incentivising effective measures and farm management for mitigating greenhouse gas emissions from peatlands. Seminar slides are …
Ojitus nopeuttaa turpeen hajoamista ja sitä kautta lisää turvemaiden ilmastopäästöjä erityisesti rehevillä soilla. Ojitus lisää myös vesistökuormitusta. Jatkuvapeitteisellä metsänhoidolla voidaan vähentää kunnostusojituksen tarvetta ja hidastaa turpeen hajoamista. Miten nykyisin käytössä olevia ohjauskeinoja pitäisi muuttaa tai mitä uusia ohjauskeinoja ottaa käyttöön ilmastokestävän metsänhoidon vauhdittamiseksi? Sompa-hanke järjesti 7.6.2019 sidosryhmille keskustelutilaisuuden suometsien ilmastokestävän hoidon ohjauskeinoista. Paikalla oli yhteensä 27 henkilöä. Tilaisuudessa keskusteltiin nykyisen kannustejärjestelmän uudistustarpeista ja mahdollisista uusista ohjauskeinoista. Linkki tilaisuuden materiaaleihin on …
PTT toteuttaa vuoden 2019 aikana tutkimushankkeen ”Turvemaiden käyttö maa- ja metsätaloudessa – maanomistajien näkökulma” (TURVA). Siinä selvitetään kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien toimenpiteiden hyväksyttävyyttä ja niiden käytön esteitä maanomistajien keskuudessa. Lisäksi selvitetään, millä reunaehdoilla maanomistajat olisivat valmiita toteuttamaan eri toimenpiteitä. Kyselytutkimuksen kohderyhmänä ovat turvemaavaltaisten alueiden viljelijät, jotka omistavat myös metsää. PTT toteuttaa tutkimushankkeensa yhteistyössä Sompa-hankkeen kanssa. Hankkeet täydentävät toisiansa: TURVA-hanke tuottaa arvokasta tietoa turvemaiden maanomistajien näkemyksistä ja Sompa-hanke tukee sitä luonnontieteellisellä tiedolla sekä …
EU:n LULUCF-asetuksen toimeenpano hoidetun metsänmaan vertailutason osalta tapahtuu jäsenvaltion ja komission välisenä vuoropuheluna. Vertailutasolla tarkoitetaan laskennallista arviota metsän hiilinielusta ajanjaksolla 2000–2009 ja se on yksi vuonna 2018 annetun LULUCF-asetuksen keskeisistä kysymyksistä. Tulevaa metsän hiilinielua verrataan vertailutasoon velvoitekaudella 2021–2025 ja tällä arvioidaan Suomen maankäyttösektorin päästötavoitteen saavuttamista. Jäsenvaltioiden toimittamien vertailutasojen tekninen arviointi on parasta aikaa käynnissä komissiossa, joka antaa teknisen arvioinnin pohjalta jäsenvaltioille suosituksia vertailutasojensa tarkastamiseksi. Tarkastetut vertailutasot on toimitettava komissiolle vuoden 2019 loppuun mennessä. Tilaisuudessa ”Metsänielut …