HUOM! Esityksiä ja tapahtumiin liittyviä materiaaleja löytyy myös tapahtuma-sivuilta.
Video jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta turvemailla
SOMPA-hanke on julkaissut kaksi videota jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta turvemailla. Videoilla vieraillaan Ränskälänkorven tutkimusalueella, jossa vertaillaan erilaisten metsänkäsittelymuotojen vaikutusta kasvihuonekaasutaseisiin, valumaveden laatuun, pohjaveden pinnan tasoon ja puiden kasvuun.
Katso videon lyhyempi, metsänomistajille suunnattu versio, täältä.
Katso videon pidempi, metsäammattilaisille ja asiantuntijoille suunnattu versio, täältä.
Hakkuiden vaikutukset sammalten biomassatuotokseen runsasravinteisissa ojitetuissa suometsissä
Sanna Stenberg kartoitti opinnäytetyössään miten metsän kasvatuksessa toteutettavat hakkuut vaikuttavat sammalten biomassatuotokseen runsasravinteisissa, ojitetuissa suometsissä lyhyellä aikavälillä.
Opinnäytetyö (AMK), Sanna Stenberg
SOMPAn ja Metsäteollisuus ry:n tapaaminen -esitykset 20.5.2021
ILMAVA hanke – ojitetut suometsät
Taimettuminen jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa turvemaalla – SuoErika-kokeiden inventointituloksia
Jatkuvapeitteisen kasvatuksen kannattavuus turvemailla
Maaperä osana ilmastoratkaisua – maatalouspolitiikkauudistus edistämään ilmastoviisasta maataloutta
EU:n maatalouspolitiikkauudistus edellyttää ilmastotoimien vahvistamista. Seitsemän tutkimushankkeen yhteinen politiikkasuositus kannustaa ottamaan käyttöön päästövähennys- ja hiilensidontatoimenpiteet niin turve- kuin kivennäismailla.
Strategisen tutkimuksen vastauksia – Uusi LULUCF-asetus ja metsästrategia
SOMPA-hankkeen ja muiden STN-hankkeiden yhteinen esitys tutkimustuloksista 19.4.2021 järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.
Tässä koemetsässä kokeillaan helppoa keinoa päästöjen vähentämiseen – katso animaatiosta, miten luonto korjaa itsensä
Raisa Mäkipään ja Sakari Sarkkolan haastattelu tutkimuskohteella sekä animaatio, Yle 16.4.2021
Miten maaperän hiilidioksidi- ja metaanivoita mitataan?
video hankkeen tutkimuskohteelta 23.3.2021
Ojitetut suot ja ilmastonmuutos
Raisa Mäkipään haastattelu Metsäradiossa ke 25.11. klo 20.00
Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen luonnossa
Raisa Mäkipään haastattelu Ylen aamu tv:ssä 20.11.2020
Seminaari 12.11.2020: Yhdessä kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä (Videotallenteet ja SOMPA-hankkeen esitelmät)
Mikko Peltoniemi, Luke: Metsien hiilinielut ja turvemaiden kasvihuonekaasupäästöt kartalla – missä ja miten tulisi edistää siirtymää ilmastoviisaisiin metsänkäsittelytapoihin?
Aleksi Lehtonen, Luke: Metsien jatkuvapeitteisen kasvatuksen tekninen potentiaali päästövähennyskeinona ja taloudellinen kannattavuus
Kristiina Regina, Luke: Turvemaiden maaperän päästöt ja niiden vähentämisen perusteet maataloudessa
Tuomas Mattila, SYKE: Miten turvemailta tuotettujen maataloustuotteiden päästöjä voidaan vähentää?
Hanna Kekkonen, Luke: Viljeltyjen turvemaiden päästöt – kohderyhmänä tavallinen kuluttaja
1. Video käsittelee metsien eri käyttömuotojen ja ekosysteemipalveluiden yhteensovittamista.
2. Videon teemana on ilmastopäästöjen vähentäminen turvemaiden käytössä.
3. Video hakee vastauksia kysymykseen: Miten vastaamme tietoähkyyn?
Suometsät ja ilmasto
Luken nettisivuilla suometsät sekä suometsät ja ilmasto-osiot, joissa paljon SOMPAan liittyvää tietoa ja materiaalia (26.8.2020)
Kosteikkoviljely ja siihen sopivien tuotteiden elinkaariarviointi
Laura Lahtinen teki pro gradu -työssään elinkaariarvioinnin kahdesta mahdollisesta kosteikkoviljelytuotteesta – osmankäämieristelevystä ja järviruokokasvualustasta.
Uutinen tutkielmasta (15.7.2020)
Monitavoitteinen päätösanalyysi turvepeltojen käyttömuotojen vertailussa
Jari Niemi sovelsi pro gradu -tutkielmassaan monitavoitteisen päätösanalyysin metodeja turvepeltojen nykyisten yleisten käyttömuotojen, ja vaihtoehtoisten vähäpäästöisempien käyttömuotojen vertailussa.
Uutinen tutkielmasta (15.7.2020)
Maatalouden tukijärjestelmää kehitettävä tukemaan viljeltyjen turvemaiden ilmastokestävää käyttöä
Erityisen tehokkaita keinoja vähentää viljeltyjen turvemaiden ilmastopäästöjä ovat pohjaveden pinnan nostaminen ja kosteikkoviljely. Nykyinen maatalouden tukijärjestelmä ei kuitenkaan kannusta näiden käyttöönottoon.
Miltä näyttää vahva ilmastolaki? Oikeustieteilijöiden suosituksia Suomen ilmastolain uudistustyöhön
Kati Kulovesi, Tuula Honkonen, Sara Kymenvaara ja Seita Romppanen, CCEEL. Tärkeimmät suositukset: vahvemmat tavoitteet ja päästövähennyspolun tarkempi määrittely, vahvempi suunnittelu- ja raportointijärjestelmä, vahvempi ilmastopaneeli
Metsätalouden kannustinjärjestelmää muutettava – suometsien hoidon ympäristövaikutukset huomioitava paremmin
Monitieteinen tutkijaryhmä arvioi nykyisen rahoitusjärjestelmän ympäristövaikutuksia suometsissä (Heiskanen ym. 2020). Arvioinnin perusteella KEMERA-tuet eivät ohjaa
suometsien ilmastokestävään käyttöön ja osa tuista on ympäristölle haitallisia. Ympäristötavoitteisiin keskittyvä rahoitusosuus on pieni.
Peatlands in the EU – Common Agriculture Policy (CAP) after 2020
Policy brief was prepared jointly by experts working in related research projects in the major research institutes in Europe, including Natural Resources Institute Finland (Luke), National University of Ireland (NUI), and Greifswald Mire Centre. In Finland, scientists of the SOMPA contributed to this work. Read the news (6.4.2020)
Turve- ja savipellon hiilitase
Henri Honkanen, Kristiina Regina, Jaakko Heikkinen: Turve- ja savimaan 11 kk:n hiilitaseessa oli merkittävä ero vuonna 2019. Fotosynteesi ja sadon tuotto olivat molemmilla samaa luokkaa, mutta turvemaan hengitys oli suurempaa kuin kivennäismaan.
Pohjavedenpinnan nostoon soveltuvien viljeltyjen turvepeltojen kartoittaminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi
Alina Oksala kehitti diplomi-työssään paikkatietopohjaista menetelmää, jolla voidaan tunnistaa turvepeltoja, jotka soveltuisivat vettämiseen tai kosteikkoviljelyyn. Sompa-hankkeen yhteydessä toteutetussa työssä laskettiin hydrologisia indeksejä, ja niiden perusteella pääteltiin millä alueilla pohjavedenpintaa nostamalla voitaisiin vähentää turvepellon khk-päästöjä.
Uutinen tuloksista (28.1.2020)
Erirakenteishakkuiden voimakkuuden vaikutus aluskasvillisuuden rakenteeseen korpikohteilla
Joni Haapakosken pro gradu perustuu selvitykseen jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen vaikutuksista alukasvillisuuteen. Haapakoski teki selvityksen Sompa-hankkeelle ja se on Suomessa ensimmäinen laatuaan.
Uutinen tuloksista (11.10.2019)
How does the LULUCF Regulation affect EU Member States’ forest management?
Seita Romppanen
Hiilinielut osana yhteiskuntapolitiikkaa
Janne Hukkinen, Martin Forsius, Raisa Mäkipää, Kati Berninger, Saija Kuusela & Paavo Järvensivu
Taustapaperi toimittajatilaisuuteen (PDF) 1.2.2019
Sustainable Development Goals and Land Management Practices
Raisa Mäkipää
Viikki Sustainability Research Seminar 11.2.2019, seminaariesitys
Suometsien kasvihuonekaasujen kurinpalautus
Meeri Pearson, Raija Laiho, Timo Penttilä & Raisa Mäkipää
Posteri tulevaisuusvaliokuntaan (PDF, A4) 24.10.2018
Suometsien ilmastoviisas metsänhoito
Timo Penttilä, Raija Laiho ja Raisa Mäkipää.
Kirjoittajat tutkivat metsien ja soiden ilmastovaikutuksia sekä kehittävät keinoja vähentää turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä.
Suomen metsistä neljännes on suometsiä. Suometsien maaperä on turvetta, joka hajoaa hitaasti ja tuottaa kasvihuonekaasuja – hapellisissa olosuhteissa hiilidioksidia ja hapettomissa olosuhteissa metaania. Näiden turvemailla kasvavien metsien maaperän päästöt vastaavat suuruudeltaan noin neljännestä Suomen metsien puuston hiilinielusta. Metsänhoitotoimin ja vesitaloutta säätelemällä voidaan vähentää ojitettujen suometsien päästöjä. Pitämällä suometsät puustoisina voidaan huolehtia sopivasta kuivatuksesta ja välttää päästöjä lisäävää ojien kaivamista.
Tietopaketti www-sivuilla
Tietokortti ladattavissa (PDF)
Tilannekuvaraportti
Hanketta taustoittava raportti.