Suometsien ja turvepeltojen päästöt kasvavat vaikka päästövähennyskeinot tunnetaan

Kuusivuotinen SOMPA-hanke tulee päätökseensä vuoden 2023 lopussa. Hanke on tuottanut runsaasti tieteellistä tietoa siitä, miten maa- ja metsätalouden turvemailla ohjauskeinoja ja toimia kannattaisi kohdentaa kustannustehokkaiden päästövähennysten tuottamiseksi. Hankkeen toimikauden aikana Suomen maankäyttösektorin hiilinielu ei ole kehittynyt asetettujen tavoitteiden mukaiseksi, ja se on kääntynyt jopa päästölähteeksi. Turvemaapeltojen päästöt ovat kasvaneet, suometsien avohakkuut lisäävät maaperän päästöjä, eikä Suomen metsien puuston pienentynyt hiilinielu riitä kompensoimaan niitä. SOMPA-hankkeessa tehdyn tutkimuksen mukaan ohjauskeinoja muuttamalla voidaan …

Politiikkasuositus: Suometsien ja -peltojen maaperän ilmastopäästöjä voidaan vähentää kohdentamalla tukia

Merkittävä osa Suomen ilmastopäästöistä syntyy peltojen ja metsien maaperässä olevan turpeen hajoamisesta. Turpeen hajoamista kiihdyttävät muun muassa suo- eli turvemaametsien raivaus pelloiksi sekä turvepeltojen ja suometsien ojitukset. Ilmastopäästöjä on kuitenkin mahdollista vähentää merkittävästi ja kustannustehokkaasti. Uudessa Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen politiikkasuosituksessa ehdotetaan valtiolle kolmea keskeistä toimenpidettä maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi. Hyvin suunnitellut ilmastotoimet edistävät myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä sekä vähentävät maa- ja metsätalouden vesistökuormitusta. Kolme keskeistä toimenpidettä ovat: Maankäytön muutosmaksu hillitsemään …

Päivitetty tietokortti: Suometsien säilyttäminen puustoisina hillitsee kasvihuonekaasupäästöjä

  Luonnonvarakeskuksen laatima Suometsien ilmastoviisas metsänhoito -tietokortti on päivitetty.  Kortti tarjoaa tietoa suometsien ilmastopäästöistä sekä toimenpiteistä, joilla niitä voidaan vähentää. Suomen metsistä neljännes on suometsiä, joiden maaperä on turvetta. Soiden raivaaminen pelloiksi tai käyttäminen turvetuotantoalueina johtaa puuston hiilinielun menetykseen ja turpeeseen kertyneen hiilivaraston heikkenemiseen. Metsätalouskäyttöön ojitettujen suometsien maaperä tuottaa päästöjä erityisesti ravinteisimmilla kasvupaikoilla ja Etelä-Suomessa suometsät ovat, puusto ja maaperä huomioiden, päästölähde. Suometsien päästöjä voidaan kuitenkin vähentää metsänhoitotoimin, vesitaloutta säätelemällä …

Maankäyttösektorin päästövähennysmahdollisuudet tuntevia asiantuntijoita Suomen ilmastopaneeliin

  Valtioneuvosto asetti 9. marraskuuta uuden ilmastopaneelin kaudelle 2024-2027. Suomen ilmastopaneeli on tieteellinen ja riippumaton asiantuntijaelin, joka toimii ilmastolain alaisena. Paneelin tehtävänä on antaa lausuntoja, tukea ilmastopolitiikan suunnittelua, ja tuottaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi.  Ilmastopaneeliin valittiin mukaan 15 huippututkijaa, jotka edustavat ilmastopolitiikan kannalta keskeisiä tieteenaloja. Valtioneuvosto nimittää Suomen ilmastopaneelin jäsenet korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella neljäksi vuodeksi kerrallaan. Paneelin puheenjohtajaksi valittiin Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä, joka toimii myös …

Metsien käytöllä on paljon merkitystä päästövähennyksiä ajatellen: Tiedekulman metsäkeskustelun tallenne saatavilla

Tiedekulmassa  25.10.  järjestetyssä  Mitä metsille pitäisi tehdä?  -tapahtumassa  SOMPA -hankkeen johtaja Raisa Mäkipää totesi, että maankäyttösektorilla on kustannustehokkaita päästövähennysmahdollisuuksia, joita ei kannata jättää käyttämättä, koska vaihtoehtona on kalliimpien päästöoikeuksien tai hiilinielujen ostaminen muilta EU-mailta. Keskustelussa nostettiin esiin myös SOMPA -hankkeessa tehtyä tutkimusta ja hankkeessa nousseita tuloksia, kuten esimerkiksi hankkeessa lasketut skenaariot, joiden mukaan vuoteen 2035 voitaisiin saada noin miljoona hiilidioksidiekvivalenttia hiilinielua, mikäli hakkuujäreydessä olevissa kuusivaltaisissa, runsasravinteisissa turvemetsissä siirryttäisiin avohakkuista jatkuvapeitteisiin …

Blogi: Maaperän hyvän terveyden saavuttamiseksi tarvitaan muutoksia maa- ja metsätalouden taloudellisiin ohjauskeinoihin

  Maaperän terveys tarkoittaa sitä, että maaperä on biologisesti ja fysiokemiallisesti sellaisessa kunnossa, että se pystyy kestävästi tuottamaan ekosysteemipalveluja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ruoan- ja rehuntuotantoa, puun ja muiden biomassojen kasvua, tulvien hillintää, puhdasta vettä, virkistysmahdollisuuksia sekä maisema-arvoja. Yli 60 % EU-alueen maaperistä on kuitenkin epäterveitä, minkä johdosta nämä tärkeät ekosysteemipalvelut ovat vaarantuneet.  Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen vaikuttaa suoraan ihmisten elinmahdollisuuksiin. Esimerkiksi maan orgaanisen aineksen määrän vähentyessä sen vedenpidätyskyky heikkenee ja kasvintuotanto voi …

Ylen tiedeykkösessä – Ojitetuista suometsistä uutta tutkimustietoa: valtavat hiilipäästöt olisivat estettävissä avohakkuita välttämällä

Ilmastopäästöt vähenisivät miljoona tonnia, jos ojitetuissa, rehevissä suometsissä siirryttäisiin avohakkuista jatkuvapeitteiseen kasvatukseen eli poimintahakkuisiin. Luonnonvarakeskuksen uuden laskennallisen mallin mukaan erilaisilla metsänhoitotavoilla voi saada aikaan päästövähennyksiä Suomessa, vaikka hakkuutaso pysyisi samana. Suomessa tarvitaan maankäyttösektorin ilmastotoimia, jotta päästövähennyksiä saadaan aikaan. Tuoreiden tutkimusten mukaan turpeen päästöjen hallinta ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista. Tutkijat pähkäilevät kuumeisesti sen parissa, millaisilla toimilla saavutettaisiin sopiva balanssi, jossa puut kasvaisivat ja toimisivat hiilinieluina, mutta turpeessa kiinni olevat kasvihuonekaasut …

SOMPA Ylen uutisissa: Kuusivaltaisten, rehevien soiden avohakkuista luopumalla saataisiin leikattua hiilidioksidipäästöjä merkittävästi

Tuoreen selvityksen mukaan hakkuumääriä ei tarvitsisi kuitenkaan pienentää, vaan ne kohdennettaisiin toisin. Suomen metsien hiilidioksidipäästöistä olisi leikattavissa miljoona tonnia, jos ojitetuissa, rehevissä suometsissä siirryttäisiin avohakkuista poimintahakkuisiin. Selvityksen mukaan puuston hakkuumääriä ei tarvitsisi vähentää, vaan ne kohdennettaisiin toisin. – Hakkuupinta-ala suometsissä kasvaisi noin 15 000 hehtaaria vuodessa, mutta ne eivät olisi avohakkuita vaan poimintahakkuita ja osa hakkuista siirtyisi kangasmetsiin. Vaikka pinta-alat kasvavat ja hakkuut siirtyvät kangasmetsiin, päästöt pienenevät ja nielut suurenevat …

Skenaario: Jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtyminen ojitetuissa korpikuusikoissa lisäisi Suomen ilmastohyötyjä verrattuna avohakkuuseen, vaikka poimintahakkuiden vaikutus maaperäpäästöihin on vähäinen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman SOMPA-hankkeen tutkimuksissa arvioitiin korpikuusikoiden kasvihuonekaasupäästöjen määrää ja syntymekanismeja eri metsänkasvatusmenetelmillä. Jatkuvapeitteinen kasvatus ja poimintahakkuu tuottaisivat merkittäviä ilmastohyötyjä isossa mittakaavassa, koska niistä syntyy paljon vähemmän päästöjä verrattuna avohakkuuseen. Poimintahakkuut eivät silti vähennä merkittävästi maaperäpäästöjä verrattuna hakkaamattomaan metsään, varsinkaan jos pohjavedenpintaa ei saada nostettua voimakkaasti. Scientific reports -sarjassa julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, miten Suomen metsien kasvihuonekaasupäästöt muuttuisivat, jos ojitetuissa korpikuusikoissa lopetettaisiin avohakkuut, mutta puuntuotanto säilytettäisiin vuosien 2016–2018 keskimääräisellä tasolla 73 …

Tiedote: Tervetuloa tapaamaan tutkijoitamme kansainväliseen IBFRA2023-metsäkonferenssiin!

Kansainvälinen metsäkonferenssi IBFRA2023 kerää tutkijoita, yrityksiä, päättäjiä ja kansalaisyhteiskunnan jäseniä Helsinkiin Pikku-Finlandiaan 28.-31.8.2023 keskustelemaan boreaalisten metsien tulevaisuudesta. Konferenssin teemana on ilmastonmuutokseen sopeutuva, kestävä metsänhoito. SOMPA-hanke on yksi konferenssin pääjärjestäjistä. Tervetuloa tapaamaan SOMPA-hankkeen tutkijoita paikan päälle! Olemme koonneet nettisivuillemme lisätietoja konferenssissa esiteltävistä suometsiin liittyvistä tutkimuksistamme: löydät ne täältä. Perjantaina järjestämme konferenssin osanottajille ekskursion Asikkalan Ränskälänkorpeen tutustumaan SOMPA-hankkeen tutkimuskohteeseen. Jos haluat tulla paikalle, ota yhteyttä Sakari Sarkkolaan (yhteystiedot alla). Voit tutustua ohjelmaan …