Rauno Haapalan tilalla Ruukissa on kokeiltu kosteikkoviljelyä vuodesta 2019 lähtien. Kyseessä on yhteensä 14,10 hehtaarin rahkasuosta (Inganneva) raivattu viljelyala, josta ei saanut viljan viljelyssä kunnon satoa. Nyt Haapalalla on Luonnonvarakeskuksen kanssa pitkäaikainen sopimus kosteikkoviljelykokeista alalla.
Lisää tietoa karttuu jatkuvasti
Kosteikkoviljelyn myötä monivuotinen nurmi vaihtui ruokohelpeen. ”Helpi on tähän mennessä onnistunut hyvin, sitä olemme kasvattaneet uuden tyyppisenä kasvualustana käytettäväksi. Kasvualustatyössä puutarhayrittäjät ovat kumppaneitamme. Lisäksi emolehmätilat ova kiinnostuneita ruokohelvestä kuivikekäyttöön. Kesällä korjattu, riittävän kuiva helpi on paras kuivike.”
Veden korkeutta kosteikkoviljelyalueella säädetään putkipadon avulla. Idea perustuu ylivirtaamien aikana veden hetkelliseen varastoitumiseen padon yläpuolelle. Tavoitteena on pienentää ylivirtaamien voimakkuutta. Korkeuserojen takia Kuuselan tilalla jouduttiin tekemään myös välipatoja, jotta vesi pysyy tasaisena. ”Ylimääräinen vesi valuu avo-ojaan asennetusta pystyputkesta rumpuputkien kautta piiriojaan”, Rauno Haapala kertoo.
Kosteikkoviljelysatoa on paalattu Kuuselan tilalla vasta muutamana vuotena, joten kaikki on vielä kokeiluasteella. ”Olemme jo havainneet, että kun vesi pysyy putkipatojen avulla korkealla muun muassa sorsat, sammakkoeläimet ja vesimyyrät viihtyvät avo-ojissa, eli luonnon monimuotoisuus on lisääntynyt.”
Järkeä ja suunnitelmallisuutta
Yhteensä Kuuselan luomutilalla on omia maita 140 hehtaaria sekä 20 hehtaaria vuokralla. Muutaman hehtaarin alalla laiduntaa vuokralampaita. ”Laiduntavat eläimet tuovat pellolle uuden mikrobiston, mikä on hyväksi pellolle ja sadolle”, Haapala vinkkaa.
Turveraiviota tilalla on 80 hehtaaria. Raivaukset tilalla on tehty vuonna 2003, jolloin puusto hakattiin pois ojitetulta suolta. 28 hehtaaria pelloista on Ingannevaa, josta puolet on nyt kosteikkoviljelyssä, loput monivuotisella nurmella.
”Raivaaminen oli kova ja kallis homma, en lähtisi sitä enää tekemään paksuturpeiselle suolle. Tuohon aikaan tukipolitiikka kannusti uusien alojen raivaamiseen.”
Ruokohelven lisäksi esimerkiksi pajut ja osmankäämi ovat Suomessa kosteikkoviljelyyn mahdollisesti soveltuvia kasveja, joilla voisi olla menekkiä muun muassa rakennus- ja jopa luonnontuoteteollisuudessa.
”Konetyöt ovat kosteikkoviljelyssä kalliita, siksi viljelyssä pitää olla järkeä ja suunnitelmallisuutta. Kun saamme sadonkorjuusta lisää tuloksia, tiedämme taas enemmän. Jo nyt tiedämme, että ruokohelpi ei kasvualustakäytössä pysty pidättämään vettä yhtä hyvin kuin turve. Kasvit kuitenkin menestyvät hyvin ruokohelpipohjaisessa kasvualustassa, jos kastelujärjestelmä on kunnossa, eli kasvualusta saa tarpeeksi vettä ja lisäravinteita. Myös apila on toistaiseksi menestynyt kosteikkoviljelyssä, se oli yllätys. Se on jatkanut kasvuaan monivuotisen nurmen jäljiltä.”
Katso Luonnonvarakeskuksen video ruokohelven kosteikkoviljelystä Rauno Haapalan turvepelloilla