Maa- ja metsätilallinen Pasi Ovaska omistaa yhdessä puolisonsa Ritvan kanssa metsää Mäntsälässä ja Pohjois-Savon Pielavedellä. Pielavedellä 70 hehtaarin metsäala jakautuu Kaislan ja Katajamäen metsätiloihin, joita pariskunta on hoitanut viimeiset kolme vuotta. ”Metsässä kasvaa ikärakenteeltaan monimuotoinen puusto, jossa täysimittaisen männikön alle nousee kovaa tahtia kuusikko, metsän seuraava puusukupolvi”, Pasi kuvailee. Metsänpohjasta noin neljäsosa on ravinteikasta turvesuota.
Jatkuvapeitteinen metsänhoito
Pielaveden metsän soita hoidetaan jatkuvan kasvatuksen periaattein, jolloin avohakkuita ei suoriteta, vaan metsästä hakataan vain varttuneimmat puut. ”Jotta uutta taimikkoa syntyy, on maaperän oltava riittävän kostea ja metsänpohjalle on päästävä valoa. Kaikkialla jatkuvapeitteinen kasvatus ei siis onnistu, mutta toki edellytyksiä voi parantaa lisäämällä valoisuutta harvennuksin”, Pasi kertoo.
Menetelmän hyödyt ja haasteet
Jatkuvapeitteinen metsänhoito oli suokuviolla itsestään selvä valinta, jonka Pasi teki taloudellisin perustein. ”Muita menetelmiä ei täällä kannattanut harkitakaan, koska nuori kuusisukupolvi kasvaa luonnostaan iäkkäämmän männikön alle. Olisi järjetöntä kitkeä luontainen taimiaines ja käyttää sitten rahaa ja aikaa istutuksiin”, Pasi naurahtaa. Kustannussäästöjen lisäksi jatkuvapeitteinen metsänhoito edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja ylläpitää metsän virkistysarvoa.
Hakkuita menetelmä voi kuitenkin hidastaa, sillä metsätöissä on varottava vahingoittamasta nuorta puustoa. ”Puuta korjatessa maan olisi myös hyvä olla jäässä juurakkojen varjelemiseksi. Toisinaan paksu lumipeite voi estää maan jäätymisen ja siten korjaustyöt”, Pasi huomauttaa.
Kehityskohteita jatkossa
Haasteista huolimatta jatkuvapeitteinen metsänhoito on usein kannattava ratkaisu kasvuolosuhteiltaan suotuisilla alueilla. Pasi toivoisikin myös metsänhoitoyhdistysten tutustuvan menetelmään lähemmin: ”jaksollinen kasvatus on metsäammattilaisille selvästi tutuin kasvatusmuoto, jota siksi suositellaan turhankin hanakasti. Jatkuvapeitteisen metsänhoidon huomioimista varteenotettavana vaihtoehtona voitaisiin vauhdittaa opastuksella ja viestinnällä”.
