Turvemetsät kasvaneet uhaksi Suomen ilmastotavoitteille – Ylen uutinen

Tutkijoiden uusien laskelmien mukaan lisähakkuut ojitetuissa turvemetsissä voivat keikuttaa ilmastotavoitteille tärkeän metsänielun pysyvästi isoksi päästölähteeksi. Ilmasto- ja luonnonvaratutkijoille on vahvistumassa käsitys, että lisääntyvät hakkuut ojitetuissa turvemetsissä voivat johtaa kestämättömään tilanteeseen Suomen ilmastotavoitteiden kannalta. Kuusivaltaisilla ojitetuilla soilla puu kasvaa tällä hetkellä hyvin, mutta niiden hyödyntäminen nykymenetelmin teollisuudessa on ilmasto- ja vesiensuojelutavoitteiden kannalta hyvin ongelmallista. Meneillään on useita tutkimushankkeita, jotka selvittävät turvemetsien päästöjä ja pyrkivät löytämään keinoja päästöjen vähentämiseen. Alustavien tulosten mukaan …

Turve, tiede ja tulevaisuus -webinaarisarja 27.1. / 4.2. / 10.2.2022

Tervetuloa mukaan Turve, tiede ja tulevaisuus -webinaareihin tammi–helmikuussa! Kolmiosaisessa webinaarisarjassa Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijat vastaavat ajankohtaisiin kysymyksiin turpeen ja turvemaiden käytön tulevaisuudesta. Tapahtumasarja keskittyy turvepeltoihin, suometsiin ja turvetta korvaaviin tuotteisiin ympäristön, talouden ja uusien ratkaisujen näkökulmista. SOMPA-hankkeesta mukana webinaareissa ovat Hanna Kekkonen, Kristiina Lång ja Heikki Lehtonen (27.1.), sekä Sakari Sarkkola ja Raisa Mäkipää (4.2.). Mitä tehdä turvepelloille? 27.1.2022 klo 9-10.15 Millaisia ovat turvepeltojen päästöt? Mikä on erilaisten toimenpiteiden ekologinen ja …

Ilmastotoimet turvemaametsissä helpottavat Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista

Suomessa ojitetut turvemaametsät ja turvepellot tuottavat yhteensä yli 14 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain. Määrä on suurempi kuin kotimaan liikenteen aiheuttamat päästöt. Turvemaiden päästöjen vähentäminen on erittäin tärkeää Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on yksi keino hillitä turvemaan päästöjä. Suomi ei voi saavuttaa hiilineutraaliutta ilman hiilinieluja Ilmastopäästöt pitäisi Suomessa vähentää vuoteen 2035 ja koko EU:ssa vuoteen 2050 mennessä niin pieniksi, että jäljellä olevat päästöt sitoutuvat hiilinieluihin. Suomen ilmastopäästöjen määrä oli …

Blogi: Viljelijätyöpajassa pohdittiin parhaita keinoja ja kannustimia turvepeltojen ilmastopäästöjen vähentämiseksi

Miten tehokkaimpia turvepeltojen päästövähennyskeinoja voitaisiin edistää, että se olisi myös viljelijöille kannattavaa? Aiheesta keskusteltiin Oulussa 20.11.2019 SOMPA-hankkeen järjestämässä työpajassa, johon osallistui yhteensä 35 viljelijää ja sidosryhmien edustajaa. Työpajassa pohdittiin, millä ehdoilla viljelijät olisivat valmiita ottamaan tehokkaimpia ilmastoviisaita menetelmiä käyttöönsä, mikä siihen kannustaisi ja mitä ohjauskeinoja tarvittaisiin. Ilmastoviisaista menetelmistä suosituimpia ja helpoimpia toteutettavia ovat kasvipeitteisyyden lisääminen ja muokkauksen vähentäminen sekä yksivuotisten kasvien viljelyn korvaaminen nurmiviljelyllä. Näitä menetelmiä kuitenkin huomattavasti tehokkaampia keinoja …

Viljelijä ja metsänomistaja – tule kertomaan SOMPA-työpajoihin, millaisiin ilmastotoimiin olisit valmis ja millaisilla ehdoilla

Oulussa marraskuussa järjestettäviin työpajoihin kutsutaan mukaan sekä viljelijöitä, metsäomistajia että neuvojia keskustelemaan siitä, miten turvemaat saataisiin vähäpäästöisiksi. Tilaisuudet järjestää Sompa-tutkimushanke yhteistyössä PTT:n TURVA-hankkeen kanssa. Ensimmäisessä työpajassa 19.11. klo 10–14 metsänomistajia kutsutaan keskustelemaan suometsien ilmastokestävän hoidon kannattavuudesta metsänomistajan näkökulmasta. Ohjelmassa esitellään kustannuslaskelmia ja pohditaan tulevaisuuden taloudellisia kannustimia. Millä perusteella metsänomistaja päättää metsiensä käytöstä? Toisessa työpajassa 20.11. klo 10–14 keskustellaan viljelijän näkökulmasta turvepeltojen ilmastoviisaiden viljelymenetelmien kannattavuudesta. Ohjelmassa esitellään kustannuslaskelmia ja pohditaan tulevaisuuden …