Suometsien ja turvepeltojen päästöt kasvavat vaikka päästövähennyskeinot tunnetaan

Kuusivuotinen SOMPA-hanke tulee päätökseensä vuoden 2023 lopussa. Hanke on tuottanut runsaasti tieteellistä tietoa siitä, miten maa- ja metsätalouden turvemailla ohjauskeinoja ja toimia kannattaisi kohdentaa kustannustehokkaiden päästövähennysten tuottamiseksi. Hankkeen toimikauden aikana Suomen maankäyttösektorin hiilinielu ei ole kehittynyt asetettujen tavoitteiden mukaiseksi, ja se on kääntynyt jopa päästölähteeksi. Turvemaapeltojen päästöt ovat kasvaneet, suometsien avohakkuut lisäävät maaperän päästöjä, eikä Suomen metsien puuston pienentynyt hiilinielu riitä kompensoimaan niitä. SOMPA-hankkeessa tehdyn tutkimuksen mukaan ohjauskeinoja muuttamalla voidaan …

Päivitetty tietokortti: Suometsien säilyttäminen puustoisina hillitsee kasvihuonekaasupäästöjä

  Luonnonvarakeskuksen laatima Suometsien ilmastoviisas metsänhoito -tietokortti on päivitetty.  Kortti tarjoaa tietoa suometsien ilmastopäästöistä sekä toimenpiteistä, joilla niitä voidaan vähentää. Suomen metsistä neljännes on suometsiä, joiden maaperä on turvetta. Soiden raivaaminen pelloiksi tai käyttäminen turvetuotantoalueina johtaa puuston hiilinielun menetykseen ja turpeeseen kertyneen hiilivaraston heikkenemiseen. Metsätalouskäyttöön ojitettujen suometsien maaperä tuottaa päästöjä erityisesti ravinteisimmilla kasvupaikoilla ja Etelä-Suomessa suometsät ovat, puusto ja maaperä huomioiden, päästölähde. Suometsien päästöjä voidaan kuitenkin vähentää metsänhoitotoimin, vesitaloutta säätelemällä …