Suometsien ja turvepeltojen päästöt kasvavat vaikka päästövähennyskeinot tunnetaan

Kuusivuotinen SOMPA-hanke tulee päätökseensä vuoden 2023 lopussa. Hanke on tuottanut runsaasti tieteellistä tietoa siitä, miten maa- ja metsätalouden turvemailla ohjauskeinoja ja toimia kannattaisi kohdentaa kustannustehokkaiden päästövähennysten tuottamiseksi. Hankkeen toimikauden aikana Suomen maankäyttösektorin hiilinielu ei ole kehittynyt asetettujen tavoitteiden mukaiseksi, ja se on kääntynyt jopa päästölähteeksi. Turvemaapeltojen päästöt ovat kasvaneet, suometsien avohakkuut lisäävät maaperän päästöjä, eikä Suomen metsien puuston pienentynyt hiilinielu riitä kompensoimaan niitä. SOMPA-hankkeessa tehdyn tutkimuksen mukaan ohjauskeinoja muuttamalla voidaan …

Politiikkasuositus: Suometsien ja -peltojen maaperän ilmastopäästöjä voidaan vähentää kohdentamalla tukia

Merkittävä osa Suomen ilmastopäästöistä syntyy peltojen ja metsien maaperässä olevan turpeen hajoamisesta. Turpeen hajoamista kiihdyttävät muun muassa suo- eli turvemaametsien raivaus pelloiksi sekä turvepeltojen ja suometsien ojitukset. Ilmastopäästöjä on kuitenkin mahdollista vähentää merkittävästi ja kustannustehokkaasti. Uudessa Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen politiikkasuosituksessa ehdotetaan valtiolle kolmea keskeistä toimenpidettä maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi. Hyvin suunnitellut ilmastotoimet edistävät myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä sekä vähentävät maa- ja metsätalouden vesistökuormitusta. Kolme keskeistä toimenpidettä ovat: Maankäytön muutosmaksu hillitsemään …

Päivitetty tietokortti: Suometsien säilyttäminen puustoisina hillitsee kasvihuonekaasupäästöjä

  Luonnonvarakeskuksen laatima Suometsien ilmastoviisas metsänhoito -tietokortti on päivitetty.  Kortti tarjoaa tietoa suometsien ilmastopäästöistä sekä toimenpiteistä, joilla niitä voidaan vähentää. Suomen metsistä neljännes on suometsiä, joiden maaperä on turvetta. Soiden raivaaminen pelloiksi tai käyttäminen turvetuotantoalueina johtaa puuston hiilinielun menetykseen ja turpeeseen kertyneen hiilivaraston heikkenemiseen. Metsätalouskäyttöön ojitettujen suometsien maaperä tuottaa päästöjä erityisesti ravinteisimmilla kasvupaikoilla ja Etelä-Suomessa suometsät ovat, puusto ja maaperä huomioiden, päästölähde. Suometsien päästöjä voidaan kuitenkin vähentää metsänhoitotoimin, vesitaloutta säätelemällä …

Hiilinielut kuntoon – Helsingin Sanomien artikkeli

Suomen tavoite saavuttaa hiilineutraalius 2035 mennessä ei toteudu ilman hiilinieluja. Tutkijoiden mukaan hiilinielujen vahvistaminen  edellyttää merkittäviä muutoksia maankäytössä. “On selvää, että hiilinieluja pitää vahvistaa, jos Suomen ilmastotavoitteet aiotaan täyttää. Ilmastolakikin velvoittaa tarkastelemaan tehtyjen toimien riittävyyttä ja tarpeen vaatiessa korjata suuntaa. Nyt näin pitää tehdä”, sanoo tutkimusprofessori Raisa Mäkipää. Maankäytön ilmastopäästöjen vähentäminen ja metsien hiilinielujen vahvistaminen on mahdollista. Keinoja on mm. metsäkadon hillitseminen, turvepeltojen raivauksen välttäminen, turvepeltojen kosteikkoviljely, viljelykäytäntöjen ja tukipolitiikan …