Blogi: Metsäojitettujen soiden käytössä paljon huomioitavaa

Vaatimukset metsätalouden ekologisesta kestävyydestä, metsälain ja metsänhoitosuositusten muutokset sekä metsäsertifioinnin kriteerit johtivat ensiojitusten loppumiseen vuosituhannen vaihteessa. Mikä on ojitettujen soiden tilanne nyt? Millaisia vaihtoehtoja puuntuotantoon on suometsänomistajalla? Nykyään 4,7 miljoonaa hehtaaria lasketaan metsäojitetuksi suoksi. Metsätaloutta harjoitetaan myös runsaspuustoisilla ojittamattomilla soilla. Ojitetuista soista 0,5–1,0 miljoonaa hehtaaria on jäänyt vähäpuustoisiksi. Vuoden 2014 metsälain uudistuksessa näiltä heikkotuottoisilta soilta poistui uudistamisvelvoite päätehakkuun jälkeen. Tämä voi osin merkitä alojen jättämistä itsekseen vettymään. Aktiivista ennallistamista on …

Blogi: Soiden suomaa, turpeen tuomaa – metsätalouden tukijärjestelmä käännekohdassa

Metsätalouden kannustinjärjestelmää (METKA) ollaan uudistamassa. Uusi tukijärjestelmä voi ohjata suometsien hoitoa ja kehitystä vuosikymmeniksi eteenpäin. Siksi on tärkeää, että se kannustaa toimimaan viisaasti niin puuntuotannon, vesistö- ja ilmastovaikutusten kuin monimuotoisuudenkin näkökulmasta. Blogi on julkaistu myös Luken sivuilla 23.4.2021 Soiden ojitus on ollut yksi tärkeimmistä julkisen tuen kohteista Suomen metsätaloudessa jo lähes 100 vuotta. Paljolti tämän seurauksena maamme soista on ojitettu reilusti yli puolet. Erityisen paljon niitä ojitettiin metsätalouden tarkoituksiin 1960- …

Blogi: Metsänomistajatyöpajasta näkökulmia suometsien ilmastokestävään hoitoon ja sen kannusteisiin

SOMPA-hankkeen työpajassa Oulussa 19.11.2019 yhteensä 24 metsänomistajaa ja sidosryhmien edustajaa pohti suometsien ilmastokestävien toimenpiteiden kannattavuutta ja sitä, millaisilla taloudellisilla kannustimilla niitä tulisi jatkossa edistää. Tilaisuudessa selvitettiin, millä perusteilla metsänomistajat päättävät metsiensä käytöstä. Ojitetuissa suometsissä tehokkain keino hillitä kasvihuonekaasupäästöjä on veden pinnan pitäminen riittävän korkealla, mikä ehkäisee turpeen hajoamista ja siitä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Toisaalta veden pinta ei saa nousta liian korkeaksi, jottei se haittaa metsän kasvua eikä aiheuta metaanipäästöjä. Veden pintaa …