Tiedote: Tervetuloa tapaamaan tutkijoitamme kansainväliseen IBFRA2023-metsäkonferenssiin!

Kansainvälinen metsäkonferenssi IBFRA2023 kerää tutkijoita, yrityksiä, päättäjiä ja kansalaisyhteiskunnan jäseniä Helsinkiin Pikku-Finlandiaan 28.-31.8.2023 keskustelemaan boreaalisten metsien tulevaisuudesta. Konferenssin teemana on ilmastonmuutokseen sopeutuva, kestävä metsänhoito. SOMPA-hanke on yksi konferenssin pääjärjestäjistä. Tervetuloa tapaamaan SOMPA-hankkeen tutkijoita paikan päälle! Olemme koonneet nettisivuillemme lisätietoja konferenssissa esiteltävistä suometsiin liittyvistä tutkimuksistamme: löydät ne täältä. Perjantaina järjestämme konferenssin osanottajille ekskursion Asikkalan Ränskälänkorpeen tutustumaan SOMPA-hankkeen tutkimuskohteeseen. Jos haluat tulla paikalle, ota yhteyttä Sakari Sarkkolaan (yhteystiedot alla). Voit tutustua ohjelmaan …

Blogi: Kestävämpää suometsien hoitoa yhteistyön avulla

Yhdessä tekemällä, teollisuuden käytännön kokemuksista oppimalla ja uutta tutkimustietoa hyödyntämällä, suometsien tilaa pystytään parantamaan samaan aikaan, kun niillä harjoitetaan metsätaloutta. Blogi on julkaistu 30.5.2022 Metsäteollisuus ry:n verkkosivuilla Yhdessä tekemällä, teollisuuden käytännön kokemuksista oppimalla ja uutta tutkimustietoa hyödyntämällä, suometsien tilaa pystytään parantamaan samaan aikaan, kun niillä harjoitetaan metsätaloutta. Yhteistyön voima näkyi, kun järjestimme 3.5.2022 yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa seminaarin suometsien kestävästä käytöstä. Seminaarissa kuulimme strategisen tutkimusneuvoston rahoittaman SOMPA-hankkeen tutkimuksista sekä UPM:n ja …

SOMPA-työ merkittävässä roolissa maa- ja metsätalouden tukijärjestelmien arvioinnissa ja kehittämisessä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) katsauksen mukaan osa maa- ja metsätalouden tukijärjestelmistä edistää ja osa heikentää Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista. Päästövähennyksien saamiseksi tarvitaan uudenlaisia kannustimia ja ohjauskeinojen muutoksia sekä EU:n maataloustukijärjestelmässä (CAP) että kansallisella tasolla. Arvioinnin laatimista johtivat Luken erikoistutkija Esa-Jussi Viitala sekä tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, joka on SOMPA-hankkeen Päästövähennystoimien kannattavuus ja ohjauskeinot -työpaketin vetäjä. Nyt julkaistussa arvioinnissa hyödynnettiin SOMPA-hankkeesta julkaistuja tutkimusartikkeleita. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että …

Gradu: Poimintahakkuun vaikutus hiilidioksidin ja metaanin dynamiikkaan boreaalisten turvemaametsien maaprofiilissa

Pauliina Turunen tutki maisterintutkielmassaan, miten hiilidioksidin (CO₂) ja metaanin (CH4) pitoisuudet sekä CO₂-isotooppiarvot muuttuvat turvemaassa ja kuinka poimintahakkuu vaikuttaa näihin. Soiden vesitalous ja pohjaveden pinta vaikuttavat merkittävästi hiilidioksidin ja metaanin päästöihin maaperästä. Luonnontilaiset turvemaat ovat yleisesti ottaen hiilidioksidin nieluja ja metaanin lähteitä. Ojitetut turvemaametsät toimivat metaanin nieluina, mutta niiden maaperän hiilidioksidipäästöt ovat suurempia kuin luonnontilaisilla turvemailla. Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa vain osa puista poistetaan. Jäljelle jäävän puuston haihdunta pitää yllä puuston kasvun …

Turve, tiede ja tulevaisuus -webinaarisarja 27.1. / 4.2. / 10.2.2022

Tervetuloa mukaan Turve, tiede ja tulevaisuus -webinaareihin tammi–helmikuussa! Kolmiosaisessa webinaarisarjassa Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijat vastaavat ajankohtaisiin kysymyksiin turpeen ja turvemaiden käytön tulevaisuudesta. Tapahtumasarja keskittyy turvepeltoihin, suometsiin ja turvetta korvaaviin tuotteisiin ympäristön, talouden ja uusien ratkaisujen näkökulmista. SOMPA-hankkeesta mukana webinaareissa ovat Hanna Kekkonen, Kristiina Lång ja Heikki Lehtonen (27.1.), sekä Sakari Sarkkola ja Raisa Mäkipää (4.2.). Mitä tehdä turvepelloille? 27.1.2022 klo 9-10.15 Millaisia ovat turvepeltojen päästöt? Mikä on erilaisten toimenpiteiden ekologinen ja …

Blogi: Soiden suomaa, turpeen tuomaa – metsätalouden tukijärjestelmä käännekohdassa

Metsätalouden kannustinjärjestelmää (METKA) ollaan uudistamassa. Uusi tukijärjestelmä voi ohjata suometsien hoitoa ja kehitystä vuosikymmeniksi eteenpäin. Siksi on tärkeää, että se kannustaa toimimaan viisaasti niin puuntuotannon, vesistö- ja ilmastovaikutusten kuin monimuotoisuudenkin näkökulmasta. Blogi on julkaistu myös Luken sivuilla 23.4.2021 Soiden ojitus on ollut yksi tärkeimmistä julkisen tuen kohteista Suomen metsätaloudessa jo lähes 100 vuotta. Paljolti tämän seurauksena maamme soista on ojitettu reilusti yli puolet. Erityisen paljon niitä ojitettiin metsätalouden tarkoituksiin 1960- …

Raportti: maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä on suuret päästövähennysmahdollisuudet – SOMPA-hankkeen tutkijat mukana

Arvio maa- ja metsätalouden päästövähennysmahdollisuuksista sekä suositukset kokoava policy brief on julkaistu. Myös SOMPA-hankkeen tutkijat olivat mukana selvitystyössä. Potentiaalisesti suurimmat päästövähennykset voidaan saavuttaa muuttamalla turvemaapeltojen viljelykäytäntöjä ja jatkamalla runsasravinteisissa ojitetuissa turvemaametsissä metsänkasvatusta avohakkuiden sijaan harvennuksin ja ilman kunnostusojituksia. Ilmastotoimenpiteiden vauhdittamiseksi tarvitaan muutoksia maa- ja metsätalouden tukiin ja informaatio-ohjaukseen sekä investointeja päästöjä vähentäviin ja nieluja lisääviin toimenpiteisiin. Raportti: Lehtonen ym 2021. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 7/2021. Luonnonvarakeskus. …

SOMPA:n tutkijat mukana IPCC-työssä – raportin tulokset haastavat kehittämään ilmastoviisaita ratkaisuja maa- ja metsätalouteen

Ilmastopaneeli IPCC:n Climate Change and Land -raportin mukaan ennennäkemättömän nopeasti lisääntynyt maankäyttö on kiihdyttänyt osaltaan ilmaston lämpenemistä, aavikoitumista ja maaperän köyhtymistä viime vuosikymmeninä. Raportin mukaan maapallon lämpenemisen pysäyttäminen alle 1,5 asteeseen vaatii kaikilta sektoreilta toimenpiteitä. Maankäyttösektorin tulee alentaa päästöjä nopeasti ja lisätä hiilidioksidia ilmasta poistavia hiilinieluja. Metsien puusto, muu kasvillisuus ja maaperä sitovat itseensä noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä ja hillitsevät näin ilmastonmuutosta. Toisaalta maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö …

Blogi: Ohjauskeinojen muutoksilla voidaan vauhdittaa ilmastokestävää metsänhoitoa turvemailla

Ojitus nopeuttaa turpeen hajoamista ja sitä kautta lisää turvemaiden ilmastopäästöjä erityisesti rehevillä soilla. Ojitus lisää myös vesistökuormitusta. Jatkuvapeitteisellä metsänhoidolla voidaan vähentää kunnostusojituksen tarvetta ja hidastaa turpeen hajoamista. Miten nykyisin käytössä olevia ohjauskeinoja pitäisi muuttaa tai mitä uusia ohjauskeinoja ottaa käyttöön ilmastokestävän metsänhoidon vauhdittamiseksi? Sompa-hanke järjesti 7.6.2019 sidosryhmille keskustelutilaisuuden suometsien ilmastokestävän hoidon ohjauskeinoista. Paikalla oli yhteensä 27 henkilöä. Tilaisuudessa keskusteltiin nykyisen kannustejärjestelmän uudistustarpeista ja mahdollisista uusista ohjauskeinoista. Linkki tilaisuuden materiaaleihin on …