Suometsien ja turvepeltojen päästöt kasvavat vaikka päästövähennyskeinot tunnetaan

Kuusivuotinen SOMPA-hanke tulee päätökseensä vuoden 2023 lopussa. Hanke on tuottanut runsaasti tieteellistä tietoa siitä, miten maa- ja metsätalouden turvemailla ohjauskeinoja ja toimia kannattaisi kohdentaa kustannustehokkaiden päästövähennysten tuottamiseksi. Hankkeen toimikauden aikana Suomen maankäyttösektorin hiilinielu ei ole kehittynyt asetettujen tavoitteiden mukaiseksi, ja se on kääntynyt jopa päästölähteeksi. Turvemaapeltojen päästöt ovat kasvaneet, suometsien avohakkuut lisäävät maaperän päästöjä, eikä Suomen metsien puuston pienentynyt hiilinielu riitä kompensoimaan niitä. SOMPA-hankkeessa tehdyn tutkimuksen mukaan ohjauskeinoja muuttamalla voidaan …

Politiikkasuositus: Suometsien ja -peltojen maaperän ilmastopäästöjä voidaan vähentää kohdentamalla tukia

Merkittävä osa Suomen ilmastopäästöistä syntyy peltojen ja metsien maaperässä olevan turpeen hajoamisesta. Turpeen hajoamista kiihdyttävät muun muassa suo- eli turvemaametsien raivaus pelloiksi sekä turvepeltojen ja suometsien ojitukset. Ilmastopäästöjä on kuitenkin mahdollista vähentää merkittävästi ja kustannustehokkaasti. Uudessa Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen politiikkasuosituksessa ehdotetaan valtiolle kolmea keskeistä toimenpidettä maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi. Hyvin suunnitellut ilmastotoimet edistävät myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä sekä vähentävät maa- ja metsätalouden vesistökuormitusta. Kolme keskeistä toimenpidettä ovat: Maankäytön muutosmaksu hillitsemään …

Maankäyttösektorin päästövähennysmahdollisuudet tuntevia asiantuntijoita Suomen ilmastopaneeliin

  Valtioneuvosto asetti 9. marraskuuta uuden ilmastopaneelin kaudelle 2024-2027. Suomen ilmastopaneeli on tieteellinen ja riippumaton asiantuntijaelin, joka toimii ilmastolain alaisena. Paneelin tehtävänä on antaa lausuntoja, tukea ilmastopolitiikan suunnittelua, ja tuottaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi.  Ilmastopaneeliin valittiin mukaan 15 huippututkijaa, jotka edustavat ilmastopolitiikan kannalta keskeisiä tieteenaloja. Valtioneuvosto nimittää Suomen ilmastopaneelin jäsenet korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella neljäksi vuodeksi kerrallaan. Paneelin puheenjohtajaksi valittiin Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä, joka toimii myös …

Hiilinielut kuntoon – Helsingin Sanomien artikkeli

Suomen tavoite saavuttaa hiilineutraalius 2035 mennessä ei toteudu ilman hiilinieluja. Tutkijoiden mukaan hiilinielujen vahvistaminen  edellyttää merkittäviä muutoksia maankäytössä. “On selvää, että hiilinieluja pitää vahvistaa, jos Suomen ilmastotavoitteet aiotaan täyttää. Ilmastolakikin velvoittaa tarkastelemaan tehtyjen toimien riittävyyttä ja tarpeen vaatiessa korjata suuntaa. Nyt näin pitää tehdä”, sanoo tutkimusprofessori Raisa Mäkipää. Maankäytön ilmastopäästöjen vähentäminen ja metsien hiilinielujen vahvistaminen on mahdollista. Keinoja on mm. metsäkadon hillitseminen, turvepeltojen raivauksen välttäminen, turvepeltojen kosteikkoviljely, viljelykäytäntöjen ja tukipolitiikan …

Raportti: maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä on suuret päästövähennysmahdollisuudet – SOMPA-hankkeen tutkijat mukana

Arvio maa- ja metsätalouden päästövähennysmahdollisuuksista sekä suositukset kokoava policy brief on julkaistu. Myös SOMPA-hankkeen tutkijat olivat mukana selvitystyössä. Potentiaalisesti suurimmat päästövähennykset voidaan saavuttaa muuttamalla turvemaapeltojen viljelykäytäntöjä ja jatkamalla runsasravinteisissa ojitetuissa turvemaametsissä metsänkasvatusta avohakkuiden sijaan harvennuksin ja ilman kunnostusojituksia. Ilmastotoimenpiteiden vauhdittamiseksi tarvitaan muutoksia maa- ja metsätalouden tukiin ja informaatio-ohjaukseen sekä investointeja päästöjä vähentäviin ja nieluja lisääviin toimenpiteisiin. Raportti: Lehtonen ym 2021. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 7/2021. Luonnonvarakeskus. …

Blogi: Ohjauskeinojen muutoksilla voidaan vauhdittaa ilmastokestävää metsänhoitoa turvemailla

Ojitus nopeuttaa turpeen hajoamista ja sitä kautta lisää turvemaiden ilmastopäästöjä erityisesti rehevillä soilla. Ojitus lisää myös vesistökuormitusta. Jatkuvapeitteisellä metsänhoidolla voidaan vähentää kunnostusojituksen tarvetta ja hidastaa turpeen hajoamista. Miten nykyisin käytössä olevia ohjauskeinoja pitäisi muuttaa tai mitä uusia ohjauskeinoja ottaa käyttöön ilmastokestävän metsänhoidon vauhdittamiseksi? Sompa-hanke järjesti 7.6.2019 sidosryhmille keskustelutilaisuuden suometsien ilmastokestävän hoidon ohjauskeinoista. Paikalla oli yhteensä 27 henkilöä. Tilaisuudessa keskusteltiin nykyisen kannustejärjestelmän uudistustarpeista ja mahdollisista uusista ohjauskeinoista. Linkki tilaisuuden materiaaleihin on …