Politiikkasuositus: Suometsien ja -peltojen maaperän ilmastopäästöjä voidaan vähentää kohdentamalla tukia

Merkittävä osa Suomen ilmastopäästöistä syntyy peltojen ja metsien maaperässä olevan turpeen hajoamisesta. Turpeen hajoamista kiihdyttävät muun muassa suo- eli turvemaametsien raivaus pelloiksi sekä turvepeltojen ja suometsien ojitukset. Ilmastopäästöjä on kuitenkin mahdollista vähentää merkittävästi ja kustannustehokkaasti. Uudessa Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen politiikkasuosituksessa ehdotetaan valtiolle kolmea keskeistä toimenpidettä maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi. Hyvin suunnitellut ilmastotoimet edistävät myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä sekä vähentävät maa- ja metsätalouden vesistökuormitusta. Kolme keskeistä toimenpidettä ovat: Maankäytön muutosmaksu hillitsemään …

Päivitetty tietokortti: Suometsien säilyttäminen puustoisina hillitsee kasvihuonekaasupäästöjä

  Luonnonvarakeskuksen laatima Suometsien ilmastoviisas metsänhoito -tietokortti on päivitetty.  Kortti tarjoaa tietoa suometsien ilmastopäästöistä sekä toimenpiteistä, joilla niitä voidaan vähentää. Suomen metsistä neljännes on suometsiä, joiden maaperä on turvetta. Soiden raivaaminen pelloiksi tai käyttäminen turvetuotantoalueina johtaa puuston hiilinielun menetykseen ja turpeeseen kertyneen hiilivaraston heikkenemiseen. Metsätalouskäyttöön ojitettujen suometsien maaperä tuottaa päästöjä erityisesti ravinteisimmilla kasvupaikoilla ja Etelä-Suomessa suometsät ovat, puusto ja maaperä huomioiden, päästölähde. Suometsien päästöjä voidaan kuitenkin vähentää metsänhoitotoimin, vesitaloutta säätelemällä …

Skenaario: Jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtyminen ojitetuissa korpikuusikoissa lisäisi Suomen ilmastohyötyjä verrattuna avohakkuuseen, vaikka poimintahakkuiden vaikutus maaperäpäästöihin on vähäinen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman SOMPA-hankkeen tutkimuksissa arvioitiin korpikuusikoiden kasvihuonekaasupäästöjen määrää ja syntymekanismeja eri metsänkasvatusmenetelmillä. Jatkuvapeitteinen kasvatus ja poimintahakkuu tuottaisivat merkittäviä ilmastohyötyjä isossa mittakaavassa, koska niistä syntyy paljon vähemmän päästöjä verrattuna avohakkuuseen. Poimintahakkuut eivät silti vähennä merkittävästi maaperäpäästöjä verrattuna hakkaamattomaan metsään, varsinkaan jos pohjavedenpintaa ei saada nostettua voimakkaasti. Scientific reports -sarjassa julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, miten Suomen metsien kasvihuonekaasupäästöt muuttuisivat, jos ojitetuissa korpikuusikoissa lopetettaisiin avohakkuut, mutta puuntuotanto säilytettäisiin vuosien 2016–2018 keskimääräisellä tasolla 73 …

Tiedote: Tervetuloa tapaamaan tutkijoitamme kansainväliseen IBFRA2023-metsäkonferenssiin!

Kansainvälinen metsäkonferenssi IBFRA2023 kerää tutkijoita, yrityksiä, päättäjiä ja kansalaisyhteiskunnan jäseniä Helsinkiin Pikku-Finlandiaan 28.-31.8.2023 keskustelemaan boreaalisten metsien tulevaisuudesta. Konferenssin teemana on ilmastonmuutokseen sopeutuva, kestävä metsänhoito. SOMPA-hanke on yksi konferenssin pääjärjestäjistä. Tervetuloa tapaamaan SOMPA-hankkeen tutkijoita paikan päälle! Olemme koonneet nettisivuillemme lisätietoja konferenssissa esiteltävistä suometsiin liittyvistä tutkimuksistamme: löydät ne täältä. Perjantaina järjestämme konferenssin osanottajille ekskursion Asikkalan Ränskälänkorpeen tutustumaan SOMPA-hankkeen tutkimuskohteeseen. Jos haluat tulla paikalle, ota yhteyttä Sakari Sarkkolaan (yhteystiedot alla). Voit tutustua ohjelmaan …

Turvemetsät kasvaneet uhaksi Suomen ilmastotavoitteille – Ylen uutinen

Tutkijoiden uusien laskelmien mukaan lisähakkuut ojitetuissa turvemetsissä voivat keikuttaa ilmastotavoitteille tärkeän metsänielun pysyvästi isoksi päästölähteeksi. Ilmasto- ja luonnonvaratutkijoille on vahvistumassa käsitys, että lisääntyvät hakkuut ojitetuissa turvemetsissä voivat johtaa kestämättömään tilanteeseen Suomen ilmastotavoitteiden kannalta. Kuusivaltaisilla ojitetuilla soilla puu kasvaa tällä hetkellä hyvin, mutta niiden hyödyntäminen nykymenetelmin teollisuudessa on ilmasto- ja vesiensuojelutavoitteiden kannalta hyvin ongelmallista. Meneillään on useita tutkimushankkeita, jotka selvittävät turvemetsien päästöjä ja pyrkivät löytämään keinoja päästöjen vähentämiseen. Alustavien tulosten mukaan …

Blogi: Eri-ikäisrakenteisen metsän hoidon parhaisiin käytäntöihin tutkimusyhteisön ja käytännön toimijoiden vuorovaikutuksella

Eri-ikäisrakenteinen kasvatus, jatkuva kasvatus, jatkuvapeitteinen kasvatus, keskustelua ja tunteita herättävällä metsänhoitomenetelmällä on monta nimeä. Terminologian vakiintumattomuus osoittaa, että jatkuvapeitteinen metsäkasvatus on vielä voimakkaan kehittymisen vaiheessa, kirjoittaa UPM:n ympäristöpäällikkö Tuomas Kara. Blogi on julkaistu alunperin UNITE-hankkeen verkkosivuilla Meillä UPM:llä olemme valikoineet käytettäväksi termiksi eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen ja tulen käyttämään kyseistä termiä tässä tekstissä. Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus herättää runsaasti keskustelua ja tunteita. Samalla kun avohakkuita kritisoidaan voimakkaasti ja ympäristöjärjestöt ajavat eri-ikäisrakenteista kasvatusta ainoana hyväksyttävänä …

Blogi: Metsäojitettujen soiden käytössä paljon huomioitavaa

Vaatimukset metsätalouden ekologisesta kestävyydestä, metsälain ja metsänhoitosuositusten muutokset sekä metsäsertifioinnin kriteerit johtivat ensiojitusten loppumiseen vuosituhannen vaihteessa. Mikä on ojitettujen soiden tilanne nyt? Millaisia vaihtoehtoja puuntuotantoon on suometsänomistajalla? Nykyään 4,7 miljoonaa hehtaaria lasketaan metsäojitetuksi suoksi. Metsätaloutta harjoitetaan myös runsaspuustoisilla ojittamattomilla soilla. Ojitetuista soista 0,5–1,0 miljoonaa hehtaaria on jäänyt vähäpuustoisiksi. Vuoden 2014 metsälain uudistuksessa näiltä heikkotuottoisilta soilta poistui uudistamisvelvoite päätehakkuun jälkeen. Tämä voi osin merkitä alojen jättämistä itsekseen vettymään. Aktiivista ennallistamista on …

Jatkuvapeitteinen kasvatus taloudellisesti kannattavaa korpikuusikoissa

Luonnonvarakeskuksen (Luke), Venäjän tiedeakatemian ja Itäsuomen yliopiston uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin jatkuvapeitteisen kasvatuksen kannattavuutta suometsissä. Lähtötilaltaan varttuneen korpikuusikon jatkuvapeitteinen kasvatus voi olla taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin jaksollinen kasvatus. Metsänhoidon taloudellisiin vaikutuksiin pureutuneessa tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisia kasvatusvaihtoehtoja lähtötilaltaan varttuneessa ja eri-ikäisiä ja kokoisia puita kasvavassa korpikuusikossa. Korpikuusikolla tarkoitetaan runsasravinteista puustoista suota, jossa pääpuulaji on kuusi. Metsikön puiden kasvua ja kasvatusvaihtoehtoja simuloitiin EFIMOD-prosessimallilla, jonka testattiin tuottavan harvennettujen korpikuusikoiden mitatun kehityksen mukaisia kasvuennusteita. Simuloinneissa …

Blogi: Jatkuvapeitteisen ja jaksollisen metsänkasvatuksen monimuotoisuusvaikutukset eroavat toisistaan – metsänomistaja voi vaikuttaa

Metsien monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita saataisiin eri aluetasoilla parhaiten edistettyä yhdistelemällä sekä jatkuvapeitteistä (erirakenteista) että tasaikäistä (jaksollista) metsänkasvatusta. Kaikissa metsänhoitomalleissa olisi huolehdittava, että metsistä löytyy lehtipuita, kuollutta puustoa sekä metsätaloudellisesti yli-ikäisiä puita. Metsälain 2014 uudistamisen jälkeen talousmetsien monimuotoisuuden turvaamiseksi on käytössä monipuolisia metsänhoitomenetelmiä. Tietty kasvatustapa voi tukea paikallista tai alueen luontoa paremmin kuin joku toinen tapa. On pidettävä erillään paikkakohtainen metsikkötaso, eri metsikkökuvioiden laajempi (metsälö)taso ja vielä laajempi alueellinen tai valtakunnallinen …

Ilmastotoimet turvemaametsissä helpottavat Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista

Suomessa ojitetut turvemaametsät ja turvepellot tuottavat yhteensä yli 14 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain. Määrä on suurempi kuin kotimaan liikenteen aiheuttamat päästöt. Turvemaiden päästöjen vähentäminen on erittäin tärkeää Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on yksi keino hillitä turvemaan päästöjä. Suomi ei voi saavuttaa hiilineutraaliutta ilman hiilinieluja Ilmastopäästöt pitäisi Suomessa vähentää vuoteen 2035 ja koko EU:ssa vuoteen 2050 mennessä niin pieniksi, että jäljellä olevat päästöt sitoutuvat hiilinieluihin. Suomen ilmastopäästöjen määrä oli …