Skenaario: Jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtyminen ojitetuissa korpikuusikoissa lisäisi Suomen ilmastohyötyjä verrattuna avohakkuuseen, vaikka poimintahakkuiden vaikutus maaperäpäästöihin on vähäinen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman SOMPA-hankkeen tutkimuksissa arvioitiin korpikuusikoiden kasvihuonekaasupäästöjen määrää ja syntymekanismeja eri metsänkasvatusmenetelmillä. Jatkuvapeitteinen kasvatus ja poimintahakkuu tuottaisivat merkittäviä ilmastohyötyjä isossa mittakaavassa, koska niistä syntyy paljon vähemmän päästöjä verrattuna avohakkuuseen. Poimintahakkuut eivät silti vähennä merkittävästi maaperäpäästöjä verrattuna hakkaamattomaan metsään, varsinkaan jos pohjavedenpintaa ei saada nostettua voimakkaasti. Scientific reports -sarjassa julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, miten Suomen metsien kasvihuonekaasupäästöt muuttuisivat, jos ojitetuissa korpikuusikoissa lopetettaisiin avohakkuut, mutta puuntuotanto säilytettäisiin vuosien 2016–2018 keskimääräisellä tasolla 73 …

Ilmastotoimet turvemaametsissä helpottavat Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista

Suomessa ojitetut turvemaametsät ja turvepellot tuottavat yhteensä yli 14 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain. Määrä on suurempi kuin kotimaan liikenteen aiheuttamat päästöt. Turvemaiden päästöjen vähentäminen on erittäin tärkeää Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on yksi keino hillitä turvemaan päästöjä. Suomi ei voi saavuttaa hiilineutraaliutta ilman hiilinieluja Ilmastopäästöt pitäisi Suomessa vähentää vuoteen 2035 ja koko EU:ssa vuoteen 2050 mennessä niin pieniksi, että jäljellä olevat päästöt sitoutuvat hiilinieluihin. Suomen ilmastopäästöjen määrä oli …