Skenaario: Jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtyminen ojitetuissa korpikuusikoissa lisäisi Suomen ilmastohyötyjä verrattuna avohakkuuseen, vaikka poimintahakkuiden vaikutus maaperäpäästöihin on vähäinen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman SOMPA-hankkeen tutkimuksissa arvioitiin korpikuusikoiden kasvihuonekaasupäästöjen määrää ja syntymekanismeja eri metsänkasvatusmenetelmillä. Jatkuvapeitteinen kasvatus ja poimintahakkuu tuottaisivat merkittäviä ilmastohyötyjä isossa mittakaavassa, koska niistä syntyy paljon vähemmän päästöjä verrattuna avohakkuuseen. Poimintahakkuut eivät silti vähennä merkittävästi maaperäpäästöjä verrattuna hakkaamattomaan metsään, varsinkaan jos pohjavedenpintaa ei saada nostettua voimakkaasti. Scientific reports -sarjassa julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, miten Suomen metsien kasvihuonekaasupäästöt muuttuisivat, jos ojitetuissa korpikuusikoissa lopetettaisiin avohakkuut, mutta puuntuotanto säilytettäisiin vuosien 2016–2018 keskimääräisellä tasolla 73 …

Turvemetsät kasvaneet uhaksi Suomen ilmastotavoitteille – Ylen uutinen

Tutkijoiden uusien laskelmien mukaan lisähakkuut ojitetuissa turvemetsissä voivat keikuttaa ilmastotavoitteille tärkeän metsänielun pysyvästi isoksi päästölähteeksi. Ilmasto- ja luonnonvaratutkijoille on vahvistumassa käsitys, että lisääntyvät hakkuut ojitetuissa turvemetsissä voivat johtaa kestämättömään tilanteeseen Suomen ilmastotavoitteiden kannalta. Kuusivaltaisilla ojitetuilla soilla puu kasvaa tällä hetkellä hyvin, mutta niiden hyödyntäminen nykymenetelmin teollisuudessa on ilmasto- ja vesiensuojelutavoitteiden kannalta hyvin ongelmallista. Meneillään on useita tutkimushankkeita, jotka selvittävät turvemetsien päästöjä ja pyrkivät löytämään keinoja päästöjen vähentämiseen. Alustavien tulosten mukaan …

Blogi: Kestävämpää suometsien hoitoa yhteistyön avulla

Yhdessä tekemällä, teollisuuden käytännön kokemuksista oppimalla ja uutta tutkimustietoa hyödyntämällä, suometsien tilaa pystytään parantamaan samaan aikaan, kun niillä harjoitetaan metsätaloutta. Blogi on julkaistu 30.5.2022 Metsäteollisuus ry:n verkkosivuilla Yhdessä tekemällä, teollisuuden käytännön kokemuksista oppimalla ja uutta tutkimustietoa hyödyntämällä, suometsien tilaa pystytään parantamaan samaan aikaan, kun niillä harjoitetaan metsätaloutta. Yhteistyön voima näkyi, kun järjestimme 3.5.2022 yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa seminaarin suometsien kestävästä käytöstä. Seminaarissa kuulimme strategisen tutkimusneuvoston rahoittaman SOMPA-hankkeen tutkimuksista sekä UPM:n ja …

Blogi: Eri-ikäisrakenteisen metsän hoidon parhaisiin käytäntöihin tutkimusyhteisön ja käytännön toimijoiden vuorovaikutuksella

Eri-ikäisrakenteinen kasvatus, jatkuva kasvatus, jatkuvapeitteinen kasvatus, keskustelua ja tunteita herättävällä metsänhoitomenetelmällä on monta nimeä. Terminologian vakiintumattomuus osoittaa, että jatkuvapeitteinen metsäkasvatus on vielä voimakkaan kehittymisen vaiheessa, kirjoittaa UPM:n ympäristöpäällikkö Tuomas Kara. Blogi on julkaistu alunperin UNITE-hankkeen verkkosivuilla Meillä UPM:llä olemme valikoineet käytettäväksi termiksi eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen ja tulen käyttämään kyseistä termiä tässä tekstissä. Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus herättää runsaasti keskustelua ja tunteita. Samalla kun avohakkuita kritisoidaan voimakkaasti ja ympäristöjärjestöt ajavat eri-ikäisrakenteista kasvatusta ainoana hyväksyttävänä …

SOMPA-työ merkittävässä roolissa maa- ja metsätalouden tukijärjestelmien arvioinnissa ja kehittämisessä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) katsauksen mukaan osa maa- ja metsätalouden tukijärjestelmistä edistää ja osa heikentää Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista. Päästövähennyksien saamiseksi tarvitaan uudenlaisia kannustimia ja ohjauskeinojen muutoksia sekä EU:n maataloustukijärjestelmässä (CAP) että kansallisella tasolla. Arvioinnin laatimista johtivat Luken erikoistutkija Esa-Jussi Viitala sekä tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, joka on SOMPA-hankkeen Päästövähennystoimien kannattavuus ja ohjauskeinot -työpaketin vetäjä. Nyt julkaistussa arvioinnissa hyödynnettiin SOMPA-hankkeesta julkaistuja tutkimusartikkeleita. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että …

Gradu: Poimintahakkuun vaikutus hiilidioksidin ja metaanin dynamiikkaan boreaalisten turvemaametsien maaprofiilissa

Pauliina Turunen tutki maisterintutkielmassaan, miten hiilidioksidin (CO₂) ja metaanin (CH4) pitoisuudet sekä CO₂-isotooppiarvot muuttuvat turvemaassa ja kuinka poimintahakkuu vaikuttaa näihin. Soiden vesitalous ja pohjaveden pinta vaikuttavat merkittävästi hiilidioksidin ja metaanin päästöihin maaperästä. Luonnontilaiset turvemaat ovat yleisesti ottaen hiilidioksidin nieluja ja metaanin lähteitä. Ojitetut turvemaametsät toimivat metaanin nieluina, mutta niiden maaperän hiilidioksidipäästöt ovat suurempia kuin luonnontilaisilla turvemailla. Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa vain osa puista poistetaan. Jäljelle jäävän puuston haihdunta pitää yllä puuston kasvun …

Tutkijat suosittelevat: maatalouspolitiikkauudistus saatava edistämään ilmastoviisasta maataloutta

EU:n maatalouspolitiikkauudistus edellyttää ilmastotoimien vahvistamista myös Suomen maataloudessa. Seitsemän tutkimushankkeen yhteinen politiikkasuositus kannustaa ottamaan käyttöön päästövähennys- ja hiilensidontatoimenpiteet niin turve- kuin kivennäismailla. Uutinen on julkaistu myös Luken sivuilla 23.4.2021 Suomessa ruuan alkutuotannon kasvihuonekaasupäästöistä noin puolet syntyy turvemaiden viljelystä. Siksi myös suurimmat ja nopeimmat päästövähennykset on mahdollista saavuttaa turvemaiden käytön muutoksilla. Tutkijat suosittelevat, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) Suomen strategiasuunnitelmaan sisällytetään riittävät kannustimet turvepeltojen viljelystä luopumiseen tai ennallistamiseen erityisesti silloin, kun …

Jatkuvapeitteinen kasvatus taloudellisesti kannattavaa korpikuusikoissa

Luonnonvarakeskuksen (Luke), Venäjän tiedeakatemian ja Itäsuomen yliopiston uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin jatkuvapeitteisen kasvatuksen kannattavuutta suometsissä. Lähtötilaltaan varttuneen korpikuusikon jatkuvapeitteinen kasvatus voi olla taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin jaksollinen kasvatus. Metsänhoidon taloudellisiin vaikutuksiin pureutuneessa tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisia kasvatusvaihtoehtoja lähtötilaltaan varttuneessa ja eri-ikäisiä ja kokoisia puita kasvavassa korpikuusikossa. Korpikuusikolla tarkoitetaan runsasravinteista puustoista suota, jossa pääpuulaji on kuusi. Metsikön puiden kasvua ja kasvatusvaihtoehtoja simuloitiin EFIMOD-prosessimallilla, jonka testattiin tuottavan harvennettujen korpikuusikoiden mitatun kehityksen mukaisia kasvuennusteita. Simuloinneissa …

Ilmastotoimet turvemaametsissä helpottavat Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista

Suomessa ojitetut turvemaametsät ja turvepellot tuottavat yhteensä yli 14 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain. Määrä on suurempi kuin kotimaan liikenteen aiheuttamat päästöt. Turvemaiden päästöjen vähentäminen on erittäin tärkeää Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on yksi keino hillitä turvemaan päästöjä. Suomi ei voi saavuttaa hiilineutraaliutta ilman hiilinieluja Ilmastopäästöt pitäisi Suomessa vähentää vuoteen 2035 ja koko EU:ssa vuoteen 2050 mennessä niin pieniksi, että jäljellä olevat päästöt sitoutuvat hiilinieluihin. Suomen ilmastopäästöjen määrä oli …

Yhdessä kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä – ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun 12.11.2020

Miten löydämme ratkaisuja tulevaisuuden kannalta kriittisiin kysymyksiin, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden kaventumiseen? ALL-YOUTH, IBC-Carbon ja SOMPA tutkimushankkeet järjestivät yhteisen seminaarin torstaina 12.11.2020, klo 12.00–16.00. OHJELMA JA TILAISUUDEN TALLENTEET 12.00 Seminaari alkaa 12.20 Metsien eri käyttömuotojen ja ekosysteemipalveluiden yhteensovittaminen IBC-Carbon: Metsänkäytön vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään Kommenttipuheenvuorot: ALL-YOUTH: Nuorten metsänomistajien tavoitteet metsissään: kuinka tieto ja vastuu siirtyvät? SOMPA: Metsien hiilinielut ja turvemaiden kasvihuonekaasupäästöt kartalla – missä ja miten tulisi edistää …