Merkittävä osa Suomen ilmastopäästöistä syntyy peltojen ja metsien maaperässä olevan turpeen hajoamisesta. Turpeen hajoamista kiihdyttävät muun muassa suo- eli turvemaametsien raivaus pelloiksi sekä turvepeltojen ja suometsien ojitukset. Ilmastopäästöjä on kuitenkin mahdollista vähentää merkittävästi ja kustannustehokkaasti. Uudessa Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen politiikkasuosituksessa ehdotetaan valtiolle kolmea keskeistä toimenpidettä maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi. Hyvin suunnitellut ilmastotoimet edistävät myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä sekä vähentävät maa- ja metsätalouden vesistökuormitusta.

Kolme keskeistä toimenpidettä ovat:

  1. Maankäytön muutosmaksu hillitsemään metsien raivausta ja metsäkatoa. Maksulla voidaan vähentää metsien raivaamista pelloiksi ja rakennetuksi maaksi. Noin 10 000 metsähehtaarin raivaaminen rakennusmaaksi ja pelloiksi erityisesti turvemailla on aiheuttanut Suomessa vuosittain merkittävät noin kolmen miljoonan tonnin kasvihuonekaasupäästöt (CO2-ekv/v), joten raivauksen hillitseminen vähentäisi päästöjä.
  2. Suometsissä metsätalouden kannustinten muuttaminen jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen ohjaavaksi. Avohakkuiden jälkeen runsasravinteisten suometsien kasvihuonekaasupäästöt ovat kymmenkertaiset verrattuna puustoisten soiden maaperän päästöihin. Suomen metsien nieluja voitaisiin vahvistaa jopa miljoonalla tonnilla (CO2-ekv) välttämällä kunnostusojituksia ja avohakkuita runsasravinteisissa suometsissä. Kannustinjärjestelmää muuttamalla jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen ohjaavaksi  suometsissä saavutettaisiin merkittäviä hyötyjä ilmastopäästöjen hillintään. 
  3. Turvepeltojen vettämistukien käyttöönotto maataloudessa. Turvepeltojen yhdeksän miljoonan tonnin päästöt (CO2–ekv) vastaavat yli puolta maatalouden kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Pohjaveden pinnan nostaminen eli vettäminen on tehokas tapa vähentää turvepeltojen päästöjä. Esimerkiksi ruoantuotannon ulkopuolella olevia peltoja voidaan siirtää aurinkovoiman tuotantoon tai viljelyä voidaan jatkaa kosteikkoviljelyssä. Tämä vaatisi maataloustukien muuttamista, sillä tällä hetkellä tuet toimivat pinta-alaperustaisesti riippumatta siitä, mitä pellolla tehdään.

 

Lue politiikkasuositus täältä.

Politiikkasuositus on tuotettu Canemure-hankkeessa, joka tekee tiivistä yhteistyötä SOMPAn kanssa.