1. Ravinteikkaiden suometsien poimintahakkuilla pienemmät kasvihuonekaasujen nettopäästöt kuin avohakkuilla
SOMPA-hankkeessa perustettiin uusia jatkuvapeitteisen metsätalouden koealoja ojitettuihin ravinteikkaisiin suometsiin Suomessa. Tutkijat seurasivat mm. hydrologiaa ja maaperän kasvihuonekaasujen vaihtoa poimintahakkuilla hoidetuissa metsissä, joissa puustoa harvennetaan varsin voimakkaasti poistamalla puita myös vallitsevasta latvuskerroksesta ja jättämällä metsään elinvoimaisia puita kaikkiin kokoluokkiin.
Korjuun jälkeen kasvillisuuden haihdunta väheni, ja loppukesällä, jolloin kasvupaikan kosteusolosuhteet ovat metsän kasvun ja juuriston elinvoimaisuuden kannalta kriittisimmät, keskimääräinen vedenpinta nousi hieman, 2-18 cm, sääolosuhteista ja kasvupaikalle jätetyn elävän puuston haihduntakapasiteetista riippuen. Pohjavedenpinta ei kuitenkaan noussut missään kokeessa niin korkealle, että se olisi merkittävästi häirinnyt puuston kasvua.
Poimintahakkuilla näytti olevan hieman vähentävä vaikutus turpeen hengitykseen (ks. kuva). Pintaturvekerros, jonka osuus maaperän hiilidioksidipäästöistä on suurin, on kuitenkin altis hajoamiselle myös poimintahakkuiden jälkeen, koska se pysyy pohjavedenpinnan yläpuolella. Poimintahakkuun jälkeen CH4- ja N2O-päästöt lisääntyvät hieman. CH4-päästöt lisääntyvät erityisesti, jos alue oli kostea jo ennen puunkorjuuta, eli keskimääräinen vedenpinta oli alle 40 cm:n syvyydessä. N2O-päästöjen riski on suurin typpirikkailla kasvupaikoilla ja intensiivisen puunkorjuun jälkeen. Kaiken kaikkiaan peitteisyyden säilyttävä hakkuu paransi maaperän hiilitasetta ja johti pienempiin nettopäästöihin kuin avohakkuu (kuva).
Tähän liittyvät esitelmät pidetään konferenssissa seuraavasti:
Ma 28.8. sessiossa 1.1. klo 11.45-13.15
1.1.3 Peat respiration in drained peatland forests under varying tree harvest regimes, Aino Korrensalo
Ma 28.8. sessiossa 2.1. klo 14.30-16.00
2.1.5 Soil GHG dynamics after water level rise – impacts of selection harvesting in peatland forests, Mikko Peltoniemi
To 31.8. sessiossa 13.2. klo 13.30-15.00
13.2.6 (Abstraktikirjassa Posteri P2.25) Impacts of partial harvest and clearcut on methane and nitrous oxide emissions of forestry-drained boreal peatlands, Paavo Ojanen
Keskimmäisestä tutkimuksesta on julkaistu artikkeli:
Mikko Peltoniemi, Qian Li, Pauliina Turunen, Boris Tupek, Päivi Mäkiranta, Kersti Leppä, Mitro Müller, Antti J. Rissanen, Raija Laiho, Jani Anttila, Jyrki Jauhiainen, Markku Koskinen, Aleksi Lehtonen, Paavo Ojanen, Mari Pihlatie, Sakari Sarkkola, Elisa Vainio, Raisa Mäkipää: Soil GHG dynamics after water level rise – Impacts of selection harvesting in peatland forests,Science of The Total Environment,Volume 901,2023,165421
2. Turvemailla kasvavat kuusikot taimettuvat hyvin ja alikasvospuusto toipuu nopeasti poimintahakkuiden jälkeen
SOMPA-hankkeessa on tutkittu jatkuvapeitteisen metsänhoidon toimivuutta rehevillä turvemailla. Perustetuilla koealoilla on seurattu mm. luontaista uudistumista ja puuston kasvua poimintahakkuiden jälkeen. Jatkuvapeitteistä metsänhoitoa on kritisoitu mahdollisista taimettumisen ongelmista ja puuston hitaammasta kasvusta perinteiseen jaksolliseen metsänkasvatukseen verrattuna.
Taimikartoitukset osoittivat, että ravinteikkailla turvepaikoilla kuuset ja hieskoivu uudistuvat hyvin. Jo ennen valintahakkuita perustetulla taimiaineistolla on suuri merkitys. Osa näistä taimista tuhoutuu korjuun yhteydessä, mutta ne korvautuvat uusilla taimilla korjuun jälkeen. Tärkeät taimettumiseen vaikuttavat tekijät ovat ylispuiden kilpailun voimakkuus ja maanpinnan mikrorakenteiden ominaisuudet, kuten siementen itämiselle suotuisa rahkasammalkasvillisuuden peittävyys.
Alisteisessa asemassa olleiden kuusien kasvu- ja fotosynteesimittausten mukaan poimintahakkuiden jälkeen valtapuiden alta vapautettujen puiden kasvu lisääntyi viiveellä. Merkittävin kasvun lisäys tapahtui kolme-neljä vuotta poimintahakkuun jälkeen. Sitä vastoin näiden puiden hiilen sidonta lisääntyi välittömästi poimintahakkuun jälkeen.
Kaiken kaikkiaan hyvä uudistumispotentiaali ja metsikössä ennestään olevan taimiaineksen nopea toipuminen hakkuun jälkeen edistää siirtymistä tasaikäisestä eri-ikäiseen puustorakenteeseen ja siten jatkuvapeitteisen metsähoidon toteuttamiskelpoisuutta ravinteikkailla soilla.
Tähän liittyvät esitelmät pidetään konferenssissa seuraavasti:
Ma 28.8. sessiossa 3.1. klo 16.30-18.00
3.1.5 Regeneration of drained boreal Norway spruce peatland sites after selection harvesting targeting to continuous cover forest management (CCF), Sakari Sarkkola
Ke 30.8. sessiossa 7.2. klo 15.30-17.00
7.2.4 Fast recovery of suppressed Norway spruce trees after selection harvesting on a drained peatland forest site, Aleksi Lehtonen
Jälkimmäisestä tutkimuksesta on julkaistu artikkeli:
Lehtonen, A., Leppä, K., Rinne-Garmston, K.T., Sahlstedt, E., Schiestl-Aalto, P., Heikkinen, J., Young, G.H., Korkiakoski, M., Peltoniemi, M., Sarkkola, S. and Lohila, A., 2023. Fast recovery of suppressed Norway spruce trees after selection harvesting on a drained peatland forest site. Forest Ecology and Management, 530, p.120759.