Erityisesti turvepelloissa on merkittävä päästövähennyspotentiaali, sillä jopa 53 prosenttia maatalouden päästöistä on peräisin turvemailta ja maamme viljelymaista noin 12 prosenttia on turvemaita. Luonnonvarakeskus on julkaissut viljelijöille ja maatalousneuvojille tarkoitetun oppaan turvepeltojen vettämisestä.
Lue koko artikkeli hiilineutraalisuomi.fi-sivustolta
Opas on tuotettu Canemure-hankkeessa, joka tekee tiivistä yhteistyötä SOMPAn kanssa. Luonnonvarakeskus (Luke) testaa Canemure-osahankkeessaan kosteikkoviljelyä Suomen olosuhteissa. Hankkeessa edistetään myös kosteikkoviljeltyjen tuotteiden markkinoita saattamalla viljelijöitä ja alan yrityksiä yhteen.
Kun turvepeltoja kuivataan ja muokataan, maaperään pääsee happea ja hajoavasta turpeesta vapautuu dityppioksidia ja hiilidioksidia, jotka lämmittävät ilmastoa.
”Turvepeltojen päästöjä voidaan hillitä vähentämällä hapen saatavuutta maaperässä, sillä turpeen hajoaminen on paljon hitaampaa hapettomassa tilassa. Luonnonsuolla karikkeen ja turpeen hajoaminen on hidasta, sillä ne ovat luontaisesti märkiä alueita”, sanoo tutkija Sanna Saarnio Lukesta. ”Käytännössä vähähappiset olot voidaan luoda pellolla vettämällä eli nostamalla vedenpintaa esimerkiksi säätöpatojen tai -salaojien avulla.”
Uusi opas turvepeltojen ilmastotoimiin
Luke on julkaissut viljelijöille ja maatalousneuvojille tarkoitetun oppaan turvepeltojen vettämisestä kosteikkoviljelyyn ja ennallistamiseen suoksi. ”Oppaan avulla pääsee alkuun, mutta viljeltäviin kasveihin ja käytännön toimiin on toki perehdyttävä tarkemmin. Toivon, että opas herättää kiinnostuksen aiheeseen. Työstämme oppaasta perusteellisemman version myöhemmin Canemure-hankkeen aikana”, sanoo Saarnio.
Lue opas:
- Turvepeltojen vettäminen. Käytännön ohjeita pohjaveden pinnan nostamiseen turvepelloilla (pdf)
- Lue lisää SOMPAn turvepeltoihin liittyvästä tutkimuksesta