Luonnonvarakeskuksen (Luke) katsauksen mukaan osa maa- ja metsätalouden tukijärjestelmistä edistää ja osa heikentää Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista. Päästövähennyksien saamiseksi tarvitaan uudenlaisia kannustimia ja ohjauskeinojen muutoksia sekä EU:n maataloustukijärjestelmässä (CAP) että kansallisella tasolla.
Arvioinnin laatimista johtivat Luken erikoistutkija Esa-Jussi Viitala sekä tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, joka on SOMPA-hankkeen Päästövähennystoimien kannattavuus ja ohjauskeinot -työpaketin vetäjä. Nyt julkaistussa arvioinnissa hyödynnettiin SOMPA-hankkeesta julkaistuja tutkimusartikkeleita.
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että maa- ja metsätalouden tukijärjestelmät edistävät vaikuttavia ilmastotoimia.
Katsauksen mukaan tämänhetkisten tukijärjestelmien ilmastovaikutukset ovat osin ristiriitaisia. Tukijärjestelmillä on useita erilaisia tavoitteita liittyen muun muassa ruokaturvaan ja raakapuun tarjontaan. Osa tuista edistää ja osa heikentää Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista. Lisäksi monen tuen kokonaisvaikutus ilmastoon on epäselvä.
Lue lisää Luken tiedotteesta.
Selvityksestä tehtiin myös politiikkasuositus, johon on koottu tärkeimmät viestit ja toimenpitesuositukset:
Tukijärjestelmien arviointi liittyy myös meneillään olevaan Heikki Lehtosen ja Esa-Jussi Viitalan johtamaan arviointiin (TOSI-hanke), jossa tarkastellaan miten nykyistä maa- ja metsätalouden politiikkaohjausta tukijärjestelmineen tulisi muuttaa tai kehittää, jotta päästöjä voitaisiin vähentää, hiilinieluja lisätä ja hiilivarastoja säilyttää mahdollisimman kustannustehokkaasti.
SOMPA-työn tuloksia hyödynnetään myös maa- ja metsätalousministeriölle tehtävän Ruoantuotannon hiili-euro-ohjelman (HERO) laatimisessa, johon Heikki Lehtonen määrättiin selvityshenkilöksi. Nämä politiikkaohjausta koskevat jatkoselvitykset valmistuvat kevään ja kesän 2022 aikana.