Ojitus nopeuttaa turpeen hajoamista ja sitä kautta lisää turvemaiden ilmastopäästöjä erityisesti rehevillä soilla. Ojitus lisää myös vesistökuormitusta. Jatkuvapeitteisellä metsänhoidolla voidaan vähentää kunnostusojituksen tarvetta ja hidastaa turpeen hajoamista. Miten nykyisin käytössä olevia ohjauskeinoja pitäisi muuttaa tai mitä uusia ohjauskeinoja ottaa käyttöön ilmastokestävän metsänhoidon vauhdittamiseksi?
Sompa-hanke järjesti 7.6.2019 sidosryhmille keskustelutilaisuuden suometsien ilmastokestävän hoidon ohjauskeinoista. Paikalla oli yhteensä 27 henkilöä. Tilaisuudessa keskusteltiin nykyisen kannustejärjestelmän uudistustarpeista ja mahdollisista uusista ohjauskeinoista. Linkki tilaisuuden materiaaleihin on sivupalkissa.
Metsätalouden kannustinjärjestelmää syytä muuttaa
Nykyinen Kestävän metsätalouden rahoituslakiin (Kemera) perustuva metsätalouden kannustinjärjestelmä tukee suometsien hoitoa, mm. kunnostusojitusta. Ojituksen tukeminen on kuitenkin ristiriidassa suometsien hoidon ilmasto- ja vesiensuojelutavoitteiden kanssa. Se saattaa johtaa myös metsätalouden kannalta turhiin tai ylimitoitettuihin ojiin. Ojituksen tukeminen ei tästä näkökulmasta ole perusteltua. Jos halutaan parantaa suometsien hoidon kannattavuutta, voisi sitä vastoin olla parempi tukea metsien kasvua turvemailla esimerkiksi tuhkalannoituksen avulla.
Nykyisen kannustinjärjestelmän painopistettä olisi tarpeen muuttaa enemmän jatkuvapeitteistä metsänhoitoa tukevaksi. Nykyisin taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon tuki ohjaa tasaikäisrakenteiseen metsänhoitoon. Tietyn kasvatusmenetelmän tuki voi törmätä EU-komission asettamiin rajoituksiin. Eri työlajien kriteerejä voitaisiin muuttaa nykyistä joustavammiksi, jolloin eri-ikäisrakenteinen metsänhoito olisi myös tukikelpoista.
Tukijärjestelmän painopistettä pitäisi siirtää ilmasto-, vesiensuojelu- ja luonnon monimuotoisuustavoitteita edistäviin toimenpiteisiin sen sijaan että tuetaan monesti jo muutenkin taloudellisesti kannattavaa metsänhoitoa. Nykyisessä tukijärjestelmässä luonnonhoidon osuus on hyvin pieni.
Neuvonta, koulutus ja suunnittelu tärkeää
Tiedon ja osaamisen lisääminen on tärkeää erityisesti jatkuvapeitteisen metsänhoidon edistämisessä. Työssä ollaan vasta alussa, eikä menetelmiä tunneta kentällä riittävästi. Neuvontaan ja metsäammattilaisten koulutukseen olisi syytä panostaa. Tarvitaan hyviä esimerkkejä ja käytännön kokemuksia sekä niiden aktiivista jakamista. Tarvitaan esimerkiksi tietoa jatkuvapeitteisen metsänhoidon taloudellisista vaikutuksista. Metsänomistajat kiinnostuvat taloudellisesti kannattavista menetelmistä.
Suunnittelun merkitys on suuri. Suunnittelua voitaisiin tukea ja toisaalta tarvittaisiin uusia suunnittelun välineitä esimerkiksi maastomosaiikin hallintaan. Myös ojituksen hallinnassa kannattaa panostaa suunnitteluun, jossa pitäisi ottaa huomioon myös valuma-aluetaso. Yhteistoiminta maanomistajien kesken on tärkeää. Ehkä tukea voisi antaa ennemminkin vedenpintojen hallinnan kokonaisvaltaiseen suunniteluun kuin vain kunnostusojituksen suunnitteluun.
Valtion metsien hoitoon työkaluja
Valtion metsissä on useita mahdollisuuksia edistää ilmastokestävää suometsien hoitoa. Metsähallitus on tarkastellut hiilinielujen ja hiilivarastojen roolia erilaisissa metsissä sekä tilannut Lukelta karttatarkastelun, jossa on tunnistettu maaperän ilmastopäästöjen kannalta kriittisiä kohteita. Niillä tehdään maastokatselmus ja verrataan alue-ekologisen suunnitelman tietoihin. Tarkastelua on tarkoitus jatkaa kattamaan koko Suomi
Metsähallituksessa on valmisteilla ilmasto-ohjelma, on mahdollisuus tarkastella myös suometsien hoitoa ja päästövähennysmahdollisuuksia.
Metsähallituksella on mahdollista toteuttaa erilaisia kokeiluja ja perustaa esimerkkikohteita, joilla demonstroidaan esimerkiksi käsittelyvaihtoehtoja. Metsähallituksen mailla voidaan ja monien mielestä kuuluukin ottaa huomioon metsien käytön moninaiset tavoitteet helpommin kuin yksityismetsissä.
Uudessa hallitusohjelmassa tärkeitä tavoitteita
Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu useita tavoitteita maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi sekä hiilinielujen ja -varastojen vahvistamiseksi. Soiden ja turvemaiden päästöjen vähentäminen sekä suometsien ilmastokestävä hoito mainitaan erikseen. Ilmastolakiin on tarkoitus ottaa mukaan maankäyttösektori ja hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite. Erityisesti mainitaan ohjauskeinojen ja kannustimien kehittäminen metsien ja maaperän hiilinielujen ja varastojen vahvistamiseksi.
Hallitusohjelman perusteella on hyvä katsoa tulevaisuuteen. Turvemaiden ilmastokestävää käyttöä koskevalle tieteelliselle tiedolle on nyt tilausta ja ohjelma mahdollistaa myös rahoitusta maankäyttösektorin ilmastokokeilujen ja pilottitoiminnan rahoituksen.