Suomalaisen raivaajakansan ylpeys suopelto voidaan yksinkertaisilla keinoilla valjastaa hidastamaan ilmastonmuutosta.
SUOMI pystyy kasvattamaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä olennaisia hiilinieluja nopeasti miljoonilla tonneilla vuodessa. Se onnistuu, jos suopeltoja ja -metsiä aletaan käsitellä uusimman tutkimustiedon mukaisesti.
Suolle raivattu pelto on ilmasto-ongelma. Suomen kaikista kasvihuonepäästöistä 15 prosenttia tulee suopeltojen maaperästä, vaikka niiden pinta-ala on kymmenen prosenttia Suomen pelloista. Päästöjen määrä on 8,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa.
Määrä on valtava, liikenne Suomessa tuottaa vuodessa yhteensä 11,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Lisäksi suometsät tuottavat lähes saman verran päästöjä kuin suopellot.
Sekä suopellot että -metsät perustuvat kuivattamiseen. Suo ojitetaan, jolloin veden pinta laskee.
Suometsien ja -peltojen päästöistä puhutaan vain vähän, koska Suomen kokonaispäästöjen tilastopylväiköissä niitä ei näy. Päästöt ikään kuin piiloutuvat puuston hiilinielujen sisään.
”Asian voi kääntää niin päin, että Suomen hiilinielut olisivat yli 60 prosenttia suurempia, jos suopeltojen ja -metsien maaperän päästöjä ei olisi”, sanoo tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta Lukesta.
Hiilinieluilla on ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreessa raportissa todettiin, että fossiilisten polttoaineiden käyttö on lopetettava, mutta että se ei yksin enää riitä.
Ilmakehästä on myös poistettava sinne jo kertynyttä hiilidioksidia. Tähän tarvitaan vahvoja hiilinieluja.
Lue koko Suomen Kuvalehden 4.1.2019 julkaistu artikkeli tästä linkistä
Pääset lukemaan artikkelia sulkemalla kirjautumispyynnön (sovittu SK:n kanssa)