Kala on terveellistä ravintoa. Sen syöminen parantaa muun muassa veren rasva-arvoja.
Keskivertosuomalainen syö 15 kiloa kalaa vuodessa. Tuontikalan osuus kulutuksesta on yli 70 prosenttia, ja Suomen kauppatase on kalatalouden osalta miinuksella 350 miljoonaa euroa. Kotimaisesta syödystä kalasta luonnonkalan osuus on neljännes.
Kalan osuutta suomalaisten proteiininlähteenä voidaan lisätä laajentamalla käsitystämme ruokakaloista. Luonnonkaloja voidaan syödä nykyistä monipuolisemmin. ScenoProt-hankkeessa edistämme luonnonkalan monipuolista käyttöä ja kehitämme kestäviä valkuaisrehuvaihtoehtoja kalankasvatukseen.
Järvikalaa koululaisille
Keski-Suomessa erityisesti järvikalan käytön lisäämiseen olisi runsaasti potentiaalia. Särkikalan pyytäminen vähentää myös järvien rehevöitymistä. Kalastajien vähyys ja paikallisten toimitusketjujen puuttuminen hidastavat kuitenkin kulutuksen kasvua.
Koululaisille tarjottiin hankkeen kokeilussa lahnapyöryköitä ja särkikiusausta. Koululaiset pääsivät myös tekemään ruokaa järvikaloista kotitaloustunneilla. Itse kokkaaminen lisäsi intoa syödä järvikalaa. Hyönteiskokeilu keskittyi kuhnureihin eli mehiläisen toukkiin, jotka ovat ihmisravinnoksi kelpaava mehiläistarhauksen sivutuote.
Proteiinipiilaaksossa kehitettiin myös maitotilojen kiertotaloutta ja mallinnettiin härkäpavun rehuviljelyn kannattavuutta.
Lue lisää: www.kestavatproteiinit.fi