ScenoProt-hankkessa on analysoitu proteiinipitoisten kasviraaka-aineiden ravintoainekoostumukset ja tyypillisimmät bioaktiiviset yhdisteet. Analyyseissä selvitettiin esimerkiksi proteiinin määrää, aminohappokoostumusta, kuituja sekä antioksidantteina toimivien fenoliyhdisteiden pitoisuuksia. Yhtä kattavaa tutkimusta ei ole Suomessa aiemmin tehty kaupallisista näytteistä.
Tutkimuksissa analysoitiin kvinoaa, lupiinia, härkäpapua, pellavaa, tattaria, öljyhampun siementä ja ja rypsin puristekakkua. Näytteet olivat kaupallisia ja pääasiassa kotimaisia. Joistain kasveista analysoitiin kokonaisten siementen lisäksi kuorittujen siementen sekä kuorien pitoisuudet.
– Monipuolisuutensa vuoksi nämä kasvit ovat ravinteikasta ja terveellistä ruokaa. Proteiinien ohella näistä saa runsaasti kuituja, mineraaleja, vitamiineja, antioksidantteja ja muita terveydelle edullisia bioaktiivisia yhdisteitä. Esimerkiksi monille tuntemattomassa lupiinissa on runsaasti proteiinia, kuitua ja fenoliyhdisteitä, kertoo Luken johtava tutkija Pirjo Mattila.
Proteiinin määrän lisäksi oleellista on koostumus
Eniten proteiinia sisältävät öljynpuristuksen sivuvirtana syntyvä rypsin puristekakku (35,7 %), härkäpapu (kokonainen 31,2 % ja kuorittuna jauhettu 35,5 %), lupiinin siemen (30,5 %), tattarilese (27 %) sekä öljyhampun siemen (25,6 %).
Proteiinien ravitsemuksellinen laatu riippuu proteiinien aminohappokoostumuksesta. Välttämättömiä aminohappoja on oltava ruoassa riittävä määrä, sillä ihmiskeho ei pysty valmistamaan niitä. Tattarissa, kvinoassa ja rypsin puristekakussa aminohappokoostumus on tasapainoisin.
Tutkimuksessa analysoitiin tattarin koko siementä sekä lesettä, eli kuoriosaa. Tattarin lese sisältää enemmän sekä välttämättömiä että kokonaisaminohappoja kuin siemenen sisäosa.
Öljyhampun siemenen sisäosassa sitä vastoin on enemmän proteiineja kuin ulko-osassa. Öljyhamppua käytetään sekä kokonaisena että kuorittuna.
Ravintokuitu parantaa suoliston terveyttä
Proteiinin lisäksi ravitsemuksellisesti hyvän kasviproteiininlähteen tulisi sisältää myös ravintokuitua, joka parantaa suoliston terveyttä lisäämällä ulostemassaa ja toimii kasvualustana hyödyllisille mikrobeille. Kuidun on todettu vähentävän suolistosyövän riskiä.
Lupiini on selvästi paras ravintokuidun lähde – kuitua on jopa 47,5 %. Runsaasti ravintokuitua on myös rypsin puristekakussa, öljyhampussa sekä pellavassa.
Kokonaisessa kvinoan siemenessä on proteiinin lisäksi myös kuitua ja mineraaleja enemmän kuin kuoritussa siemenessä.
– Kvinoan kuoriosa on ravitsemuksellisesti arvokasta. Kvinoan siemenistä poistetaan lievästi myrkyllisiä saponiineja kuorimalla, mutta peseminen ehkä säilyttäisi ravintoarvot paremmin, Mattila arvelee.
Fenoliyhdisteet suojaavat elintapasairauksilta
Kasveista analysoitiin myös fenoliyhdisteiden pitoisuuksia. Merkittäviä fenoliyhdisteryhmiä ovat fenolihapot, flavonoidit ja tanniinit, jotka ovat tehokkaita antioksidantteja.
Ravinnosta saatujen kasvifenolien on todettu vähentävän riskiä sairastua elintapasairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, metaboliseen oireyhtymään, muistisairauksiin sekä kakkostyypin diabetekseen.
Kondensoidut tanniinit ovat erittäin tehokkaita antioksidantteja. Pitoisuudet ovat korkeimpia härkäpavussa, tattarissa, öljyhampussa ja rypsin puristekakussa.
– Tanniinit toisaalta estävät proteiinia ja rautaa imeytymästä ihmisen elimistöön, mutta rikkaissa länsimaissa tämä ei ole ongelma. Meillä merkittäviä ovat nimenomaan tanniinien terveysvaikutukset, pohtii Mattila.
Elintarvikkeita uusista proteiinilähteistä
ScenoProt-hankkeessa kehitetään parempaa proteiinijärjestelmää ilmastonmuutosta ehkäisten ja kansanterveyttä lisäten. Kasviraaka-aineiden analysointi on yksi osa laajaa tutkimuskokonaisuutta, jota lähestytään alkutuotannon, kuluttajan, markkinoiden ja politiikan näkökulmasta.
Proteiinirikkaiden erikoiskasvien laajempi kysyntä monipuolistaisi viljelyä ja loisi uusia mahdollisuuksia maatiloille sekä elintarvikkeiden jalostukseen ja vientiin. Kasvisten osuuden lisääminen ruokavaliossa myös parantaisi kansanterveyttä.
ScenoProt-hankkeessa on julkaistu kolme tieteellistä artikkelia proteiinipitoisten kasvien ravinnepitoisuuksista. Analyysien tulokset tallennetaan THL:n Fineli-tietokantaan.