Valkuaisomavaraisuutta kehittävässä ScenoProt-hankkeessa yhtenä tutkimuskohteena ovat sienet ja niiden proteiinit. Hyvän proteiinipitoisuuden lisäksi sienissä on monia terveyden ja ravitsemuksen kannalta mielenkiintoisia yhdisteitä. Lupaavimmat terveysvaikutukset liittyvät kolesteroliin, verenpaineeseen ja insuliinivasteeseen sekä kroonisen tulehduksen ehkäisyyn, jolla on osuutta esimerkiksi diabeteksen sekä muistisairauksien puhkeamisessa.
– Sienten proteiinipitoisuus vaihtelee paljon sienilajista ja kasvupaikasta riippuen. Esimerkiksi tattien ja kanttarellien proteiinipitoisuudet ovat suhteellisen isoja. Tammenherkkutatissa ja kantarellissa proteiinia voi olla paristakymmenestä neljäänkymmeneen prosenttia kuiva-aineesta, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Pirjo Mattila.
Sienten proteiinipitoisuus ei ole yhtä korkea kuin lihan, mutta korkeampi kuin monien muiden proteiinipitoisten elintarvikkeiden. Esimerkiksi kevytmaidossa proteiinia on noin 32 prosenttia kuiva-aineesta.
Sienistä saa myös D-vitamiinia. Sienien D2-vitamiini imeytyy ihmisen elimistöön lähes samalla tavalla kuin eläinperäinen D3-vitamiini. D-vitamiini kehittyy sieniin auringonvalossa, ja sitä voi muodostua vielä keräämisen jälkeenkin toripöydällä – siinä vaiheessa D-vitamiinia saattaa olla tuplasti enemmän kuin poimittaessa. Ultraviolettilampuilla D-vitamiinia voidaan tuottaa sieniin keinotekoisesti.
– Australiassa on saatavana UVB-valolla käsiteltyjä ”aurinkosieniä”, ja myös EU on hyväksymässä menetelmän. Pimeässä viljellyt herkkusienet eivät sisällä D-vitamiinia, valaisee Pirjo Mattila.
Terveysvaikutuksia on tunnettu tuhansia vuosia
Sienissä on paljon kiinnostavia terveysvaikutteisia yhdisteitä. Aasiassa viljeltävistä sienistä on tutkittu paljon esimerkiksi polysakkarideja, erityisesti beetaglukaaneja, joilla on todettu olevan tulehdusta hillitseviä ja kolesterolia alentavia vaikutuksia.
Matala-asteinen krooninen tulehdus on keskeinen taustatekijä esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen, Alzheimerin taudin sekä verenkiertoon liittyvien sairauksien kehittymisessä.
– Ruotsissa julkaistiin jokin aika sitten artikkeli, jossa todettiin, että Alzheimerin tautiin liittyvät kroonisen tulehduksen merkit näkyivät aivojen PET-kuvissa jo parikymmentä vuotta ennen oireiden alkamista. Japanissa on havaittu, että sienten syöminen korreloi negatiivisesti muistisairauksien kanssa. Tämän kaltaisten tulosten vuoksi tulehdusta ehkäisevät sienten yhdisteet ovat erittäin kiinnostavia, kertoo Luken tutkija Pertti Marnila.
Suomessa paljon kerättäviä metsäsieniä ei ole paljoakaan tutkittu, mutta Aasiassa viljeltävistä sienistä on tutkimustietoa runsaasti.
– Herkkutatti sisältää lovastatiinia, joka on yksi yleisimmin käytetyistä kolesterolin alentajista. Sitä löytyy myös lakkakäävästä ja osterivinokkaasta. Siitakkeen eritadeniini on myös tehokas kolesterolin alentaja. Herkkusienessä on verenpainetta alentavaa yhdistettä ja erilaisia beetaglukaaneja löytyy kaikista sienistä, luettelee Marnila.
Solumallien lisäksi tarvitaan kliinisiä kokeita
Lukessa on tutkittu solumallitasolla, ovatko kotimaisten sienikantojemme vaikutukset samanlaisia kuin ulkomaisilla sienillä todetut. Suomessa kasvavat sienet ovat geneettisesti omanlaisiaan, samoin sienten isäntäpuut poikkeavat kaukomaiden isäntäpuista.
Tulosten mukaan suomalaisenkin pakurikäävän beetaglukaanit hillitsevät tulehduksia. Solutason kokeiden lisäksi kuitenkin tarvitaan yhdessä yliopistojen kanssa tehtäviä kliinisiä kokeita koehenkilöiden kanssa. Solumallien perusteella ei voida tietää, miten suolisto ja imeytyminen vaikuttavat yhdisteiden siirtymiseen elimistön käyttöön.
Maailmassa tiedetään olevan ainakin noin nelisentoistatuhatta lajia niin sanottuja makrosieniä, jotka tuottavat itiöemiä, mutta suurimman osan olemassaolosta emme todennäköisesti edes tiedä. Näistä 14000 lajista noin 700:lla tiedetään olevan jonkinlaisia farmakologisia vaikutuksia. Sienissä riittää siis tutkittavaa niin ravitsemuksen kuin lääkinnällisten vaikutuksienkin näkökulmasta.
– Sieniä kannattaisi ajatella terveysvaikutteisina tuotteina. Hyödyntämällä nykyistä enemmän sieniä, saadaan aikaan maukasta, proteiinipitoista ja terveellistä ruokaa. Proteiiniomavaraisuutemme kohenisi ja saavutettaisiin terveyshyötyjä. Syömällä sieniä enemmän tapettaisiin ainakin kolme kärpästä yhdellä iskulla, tuumii Pertti Marnila.
Teksti: Juha Heikkilä
Lue myös: Sienten viljelystä lisäelinkeino metsänomistajille