ScenoProt-hankkeessa syksyllä 2020 tehdyssä kuluttajakyselyssä puolet vastaajista kertoi vähentäneensä lihan kulutusta viimeisen vuoden aikana. Ruokavalioissa ei kuitenkaan ole tapahtunut suurta muutosta kohti kasvissyöntiä, mutta ajoittainen kasvissyönti on lisääntynyt. Hinta on tärkein valintakriteeri kasviproteiinituotteen valinnassa, mutta kotimaisuus lisää maksuhalukkuutta.
Kysyttäessä lihan ja kasviproteiinien käytön jakautumisesta vastanneista kotitalouksista vajaa neljännes (24 %) käyttää kasviproteiinituotteita lähes pelkästään tai enemmän kuin lihaa. Yli puolet (57 %) käyttää edelleen enemmän tai lähes pelkästään lihaa. Merkittävimmät syyt kasviproteiinien käytölle olivat terveellisyys, kokeilunhalu, ympäristö- ja ilmastoasiat sekä eläinten oikeudet. Tärkeimmät valintakriteerit ovat tuotteen hinta, maku, helppokäyttöisyys ja ravintosisältö.
Vastaajilta kysyttiin kasviproteiinituotteiden käytöstä, sen ajureista ja esteistä sekä suhtautumisesta erilaisiin kasviperäisiin proteiininlähteisiin. Kyselyn vastaajamäärä oli 510. Kyselystä karsittiin pois sellaiset vastaajat, jotka eivät kertaakaan olleet kokeilleet kasviproteiinituotteita tai joiden kiinnostus omaa ruokavaliotaan kohtaan oli vähäinen. Samankaltainen kysely on tehty ScenoProt-hankkeessa myös vuosina 2016 ja 2019, mutta näissä kyselyissä kohderyhmää ei kokemuksen tai kiinnostuksen perusteella rajattu. Kyselyn toteutti ScenoProt-hankkeessa mukana oleva Makery Oy.
Mielikuva kasviproteiinien terveellisyydestä on oikea
Tarkasteltaessa kasvisperäisiä tuoteryhmiä ovat nestemäiset ja lusikoitavat, maitoa ja maitotuotteita korvaavat tuotteet säännöllisessä käytössä yleisempiä kuin ns. lihankorvikkeet. Lihankorvikkeita on kuitenkin kokeiltu laajasti.
– Lihan asema ruokakulttuurissa on hyvin vahva. Kuluttajan on helpompi omaksua esimerkiksi kaurajuoma kahvin joukkoon tai kasviproteiinipohjainen lusikoitava tuote aamiaisjogurtin tilalle, pohtii kehityspäällikkö Antti Isokangas Makery Oy:stä.
Vastaajista 56 % sanoi, että terveellisyys on tärkein syy kasviproteiinituotteiden käytölle. Muita tärkeimpiä syitä ovat kokeilunhalu, ympäristö- ja ilmastoasiat sekä eläinten hyvinvointi. Vanhemmilla ikäluokilla terveys on tärkeämpi kasviproteiinien käytön ajuri kuin nuoremmilla, joita puolestaan kannustaa eläinten oikeudet ja ympäristöasiat.
ScenoProt-hankkeessa aiemmin tehty interventiotutkimus vahvistaa kuluttajien näkemyksen kasviproteiinituotteiden terveysvaikutuksista. Eläinproteiinin osittainenkin korvaaminen kasviproteiinilla parantaa ruokavalion rasvahappokoostumusta ja lisää kuidun saantia. Muutokset vähentävät paksusuolisyövän ja tyypin 2 diabeteksen riskiä sekä edistävät sydän- ja verisuoniterveyttä (linkki Helsingin yliopiston uutiseen). Interventioaineisto kuitenkin osoittaa, että kasvispainotteisessa ruokavaliossa on riskejä, mikäli kalsiumin ja D-vitamiinin saannista ei huolehdita (linkki ScenoProtin uutiseen).
Kotimaisuus lisää maksuhalukkuutta
Hinta on tärkein valintakriteeri kasviproteiinituotteen valinnassa. Lähes 60 % vastaajista kiinnittää kasviproteiinituotteiden hintaan paljon huomiota, yleisimmin vertaillaan joko kilohintaa tai hinta–laatusuhdetta. Toiseksi tärkein kriteeri tuotteen valinnassa on maku.
Vastaajista 25 % kiinnittää tuotetta valitessaan huomiota tuotteen alkuperään. Moni on valmis maksamaan enemmän, jos tuote on valmistettu kotimaisista raaka-aineista tai valmistettu Suomessa. Noin 40 % vastaajista sanoo, että nämä seikat lisäävät selvästi maksuhalukuuttaan.
– Koronapandemian myötä kotimaisuus ja huoltovarmuus on noussut entistä vahvemmin esiin keskustelussa, ja se varmaan osin näkyy tässäkin. Trendi ei ole suomalainen ilmiö vaan näkyy muuallakin Euroopassa käytävässä keskustelussa, arvioi Isokangas.
Vastauksissa 45–54-vuotiaiden ikäluokka erottuu muista siinä, että he käyttävät kasviproteiineja huomattavasti muita vähemmän eivätkä he ole kovin kiinnostuneita uusista kasviproteiinituotteista. Tässä ikäluokassa myös kiinnostus ruokavaliota kohtaan yleisemmin tai ruokavalion proteiiniin määrään on kaikkein alhaisin. Sama ikäluokka on erottunut samaan tapaan myös aiemmissa kyselyissä.
– Vastauksista ei löydy ilmiselvää yksiselitteistä syytä sille, miksi 45–54-vuotiaiden keskuudessa kiinnostus kasviproteiineihin on niin alhainen. Ehkä tuossa iässä oma terveys on vielä niin hyvällä tolalla, että siihen liittyvä valistus menee ohi korvien. Ehkä myös ruokavalioihin liittyviä ympäristö- ja etenkin eläinoikeusasioita on opetettu heille nuorempia vähemmän, pohtii Antti Isokangas.
Lataa raportti
ScenoProt – kuluttajakysely kasviproteiineista 2020 (pdf) (pdf)
Aiemmat kuluttajakyselyt:
- 5/2020: Kuluttajakysely: Korkea hinta ja tuotteiden vieraus jarruttavat kasviproteiinin käyttöä
- 11/2019: Kasviproteiinit vahvistavat asemaansa Euroopassa – kaurapohjaiset tuotteet ovat mahdollisuus Suomelle
- 2/2019: Nuoret aikov/2020/05/22/kuluttajakysely-korkea-hinta-ja-tuotteiden-vieraus-jarruttavat-kasviproteiinin-kayttoa/at muuttaa ruokavaliotaan terveellisempään ja monipuolisempaan
- 8/2018: Kulutustottumuksissa näkyy pysyvä muutos kohti kasvipohjaisempaa ruokavaliota